28.1.2018

Onkin tämän vuoden ensimmäinen postaus tänne blogiin. On ollut niin miljoona asiaa tehtävänä, ja tulin vielä kipeäksikin uutena vuotena. Nyt alkaa taas palautumaan elämässä normaaliin rytmiin, niin jää aikaa kirjoitellakin. Paljon on kerinnyt tapahtumaan edellisen postauksen jälkeen, mutta aloitetaan vaikka sillä, että Bona muuttaa ensi keskiviikkona Sippolaan. Syitä oli monia, mutta edellisessä paikassa vuokra nousi niin paljon, ja halusin Bonan täysihoitotallille. Ja uudessa paikassa käy myös Sanna Siltakorpi sekä Maija Yli-Huhtala, niin meidän ei tarvitse Bonan kanssa liikkua trailerillakaan valkkuihin.

Myös epäonnea on kerinnyt olemaan jo ennen muuttoa, sillä halusin vaihtaa Bonalle kuivikkeen karsinaan, ja posti kadotti lavallisen kuivikehamppua. Se on jo saavutus kadottaa hevosen puolen vuoden satsin kuiviketta. Siellä siis olisi ollut olkipelletti, ja pelkään että Bona olisi syönyt sen, joten halusin vaihtaa. Hampusta olen kuullut vain positiivista, joten siksi päädyin siihen. Mutta nyt jouduin ostamaan eräältä uuden tallin asukkaalta kahdeksan paalia turvetta korvikkeeksi, kunnes saan tilaamani hamput (jotka siis olivat loppu, ja lisää saapuu vasta kolmen viikon päästä).

Olenkin nyt totuttanut Bonaa valjaisiin. Siinä nyt ei ollut Bonalle edes mitään kummallista. Ei ollut tyttö moksiskaan häntäremmistä eikä muistakaan remeleistä. Itse olin enemmänkin pihalla, miten homma toimii. Bona alkoi heti ravaamaan, kun pääsimme maneesiin. Taisi tietää, että mistä oli kyse. Aloinkin jo epäilemään, että se on varmaan opetettu ajolle Puolassa. Ensi kuussa olisi tarkoitus viedä Bona Porin raviradalle, ja totuttaa sitä siellä ravikärryihin. Odotankin sitä innolla, ja otan kaverin mukaan kuvaamaan koko illan. Olisi mahtavaa, jos Bona toimisi myös kärryillä, sillä siten saa treenattuja niin eri lihaksia mitä muuten tulee traanattua. Ja onhan se oikein hyvää vaihtelua ja mielenvirkistystä. Olenkin jo hieman etsinyt Bonalle perinteisellä valjastuksella olevia hiittikärryjä, mutta ostan ne vasta, kun sopivat löytyy (ja näkee, että pitääkö Bona edes kärryjä perässään).

Bonan uusi talli sijaitsee siis Porissa, vain muutama kilometri vanhalta tallilta Rauman suuntaan. Bonan karsina sijaitsee uudella puolella maneesin päädyn yhteydessä. Aivan mahtavaa, kun on myös kuiva ja hyväpohjainen tarha. Iso ulkokenttä, sekä pienempi kenttä. Ja hyväpohjainen ja siisti maneesi hyppykalustoineen. Olen kyllä niin innoissani muutosta, vaikkakin vanhalle tallille jää aivan super-porukka, minkä kanssa kerkesi jo ystävystyä. Mutta varmasti pidän heihin kyllä yhteyttä. Meillä on Huuniksella huomenna jäähyväiskahvittelut. Kävinkin tänään ostamassa hieman kastettavaa. Mulla on kyllä sitten vielä illalla yhdeksältä valmennus. Bonskuli onkin ollut ihan super hyvä, etenkin tänään ratsastus tuntui kevyeltä. Bona on ollut hyvin eteenpäinpyrkivä, ja se helpottaakin paljon ratsastusta. Voi keskittyä muuhunkin, kun eteenpäin työntämiseen. Ilmoitinkin Bonan nyt ensimmäistä kertaa tälle vuodelle Maija Yli-Huhtalan valmennukseen. Ihanaa päästä esteille pitkästä aikaa. En ole hypännyt aikoihin.

Olin myös Porin raviradalla järjestetyssä hevosen ruokinta luennolla. Siellä oli viisi asiantuntijaa omalta alaltaan kertomassa hevosen ruokinnasta. Oli kyllä hyvä luento, ja aiheutti myös hyvää keskustelua. Luento oli ilmainen, ja sen järjesti SRL:n Lounais-Suomen aluejaosto (tai jotain sinne päin). Olen huomannut Bonankin kanssa, miten tärkeää on hyvä ruoka ja säännöllinen liikunta. Bona on aivan kuin eri hevonen verrattuna kahden vuoden takaiseen. Bona saa päivässä noin 9 kiloa heinää, 5 dl blue chip Lami lightiä, porkkanoita, nivelainetta, tammayrttiä, valkosipulia, nokkosta, chiansiemeniä ja e-vitamiinia. On muuttunut kaikki hevosessa väristä lähtien. Tullut paljon lihaksia, kunto noussut, mieli virkeämpi ja paljon muitankin muutoksia. (Kuvasarja alapuolella.)

Nyt onkin tullut käytyä paljon ravintolassa, kun kaikilla tutuilla on ollut syntymäpäivä lähiaikoina. Kuten on myös seuraavana viikonloppuna. Itsekin on tullut enemmän kokkailtua kotona nyt, kun on ollut aikaakin. Tänään olin ensimmäistä kertaa Gallessa. Ja olin kyllä erittäin tyytyväinen, ihan super hyvää ruokaa ja vieläkin parempi palvelu. Jättikatkaravut on vaan mun heikko kohta. Perjantaina puolestaan kävin Amarillossa juhlistamassa kaverin syntymäpäiviä, ja sielläkin tuli syötyä niin, etten edes meinannut huomata syödä koko seuraavana päivänä mitään. Vasta illalla yhdeksän maissa huomasin, ja teinkin itselleni broilerisalaatin.

Mutta ensi viikon keskiviikkona teen vlogipostauksen Bonan muutosta. Kuvaamisessa minua auttaa ystäväni ja bloggaajakollega Pipsa (Värikäs Elämäni). Aloitamme muuton jo aamu yhdeksältä, sillä on niin paljon kaikkea, mitä pitää keritä tekemään. Ja silloin myös satulansovittaja tulee katsomaan Bonan koulupenkin kuntoon, kun Bonan rakenne on muuttunut edellisestä sovituksesta. Hyvin istuva satula on tärkeää, jotta hevonen voi liikkua oikein. Ensi kertaan.