29.4.2017

Tänään on ollut hyvä päivä. Aamulla kello soi kuudelta, ja kampasin naamani suhteellisen nopeasti. Nopean aamupalan jälkeen vaihdoin yövaatteet kisavaatteisiin. Kun olin valmiina, niin lähdin hakemaan kisa-apuria mukaan. Olimme tallilla kahdeksalta, ja otin heti kopin auton perään kiinni. Kieppasin tallin takaa kopin paikoilleen. Ensimmäisenä kannoin satulan ja kaikki muut tavarat autoon. Sitten oli Bonan puunauksen vuoro. Bona olikin helppo harjata, kun olin eilen sen todella kiiltäväksi saanut.Kun Bona oli valmiina, niin oli kuljetussuojien ja loimen vuoro. Talutin Bonan trailerin lähelle ja tyttö melkein lastasi itsensä. Pysäytin sen siksi aikaa, kun otin porkkanat valmiiksi. Ja sitten tyttö käveli suoraan koppiin.

Matka Valkeakoskelle sai alkaa. Navigaattorille kerroin uudet koordinaatit, ja hurautin auton käyntiin. Tankki täynnä on aina hyvä lähteä liikkeelle, niin ei tarvitse ensimmäiselle asemalle pysähtyä. Matka kesti lähes kaksi ja puoli tuntia, ja olimme hieman jälkeen puoli 12 perillä. Pihassa olikin jo muutamia trailereita, ja laitoimmekin auton parkkiin maneesin reunustalle. Kävin heti hoitamassa kisamaksun pois alta, ja talutin tytön pois trailerista. Hän käveli todella hienosti lastaussillalta alas. Varustelun jälkeen menimmekin kävelemään kävelytysalueelle. Luokka oli yli puoli tuntia myöhässä, joten saimmekin hetken pyöriä paikoillaan. Kun viimein pääsimme verryttelyyn, niin aloin todella nopeasti työstämään Bonaa ravissa. Olimme kuitenkin kävelleeet lähes tunnin. Muutaman kierroksen laukkaamisen jälkeen kajautin maneesissa huudon: ”PYSTY!”

Kisoissa on aina omat persoonansa, niin tälläkin kertaa. Paikan päälle oli ilmestynyt taas ”vaivannäkijä”. Laukatessani uralla, minun edessä oleva siirtyi yhtäkkiä käyntiin enkä voinut kääntää pois uralta, kun joku oli juuri tulossa pystylle. Jouduin siis siirtämään Bonan käyntiin, kun este esti meitä laukkaamasta sisäkautta ohi. Siellä se rouva vaivannäkijä huusi, ettei maneesissa saa kävellä uralla. Kun pääsimme esteen ohitse, pääsin nostamaan laukan uudelleen. Mahtoi edessäni muutaman askeleen kävellyt nuori tyttö olla ihmeissään moisesta käytöksestä. Eipä kulunut edes kahta minuuttia, niin sama riivattu vaivannäkijä huusi: ”eikö sitä suuntaa voi muka vaihtaa!!”

Enpä jaksanut enää hänen vaivannäköään kuunnella, joten ratsastin maneesista ulos odottamaan omaa vuoroani. Onneksi paikalla oli myös ”hyvänmielen jakaja”. Aivan ihana ja puhelias ihminen, joka on hyvällä tuulella ja tsemppaa muita. Olen itsekin todella sosiaalinen ja höpöttelen kaikille tuntemattomillekin, niin oli hieno huomata että meitä löytyy muitakin. Monet eivät edes vastaa, vaikka kuinka höpisisi. Mahtava persoona, ja hänellä oli aivan ihana suomipolle.

Kisat olivat ulkokentällä, ja tuuli kiihtyi kiihtymistään. Pääsin kävelemään rataa samalla, kun edellinen ratsukko suoritti kisarataa. Tyttö tipahti muutaman esteen jälkeen tantereeseen, onneksi pääsi itse kävellen pois kentältä. Meidän vuoro tulikin yllättävän nopeasti. Pieni käsimerkki tervehdykseksi tuomarille, ja kohti esteitä. Hieman tuntui muutamat esteet tahmealta, kun Bona hieman kyttäili johteita. Emme ole ikinä enneet hypänneet esteitä ulkona, ja vielä heti ensimmäisenä vieraassa paikassa kisoissa. (Olin luullut, että kisat järjestetään maneesissa.) Eipä voi olla kuin ylpeä tytöstä, kun mentiin jokaisesta esteestä yli. Sitten saikin kopittaa Bonan ja suunnata kohti kotia. Hieman meinasi tyttö kyseenalaistaa lähtemisen, kun oli niin iskenyt silmänsä komeaan suomipoikaan. Hieman pääsivät haistelemaankin toisiaan, ja tyttö oli ihan myyty.

Kotimatka sujui todella hyvin, ja olimmekin ihan hyvissä ajoissa takaisin tallilla. Sitten Bonan kävelytys, varusteiden pesu ja koppi takaisin kiiltoon. Tyttö sai heiniä mutusteltavaksi. Sitten koppi irti ja kotiin. Ehdin olemaan hetken kotona, kun tiimin wu-ryhmään tuli viesti. Porukka oli lähdössä salille. Ja jopa minä intouduin mukaan. Olimme salilla noin yhdeksän maissa, ja kotiin pääsin vasta yhdentoista jälkeen. Ostin muutaman kuvan kisoista Essi A -valokuvaajalta, ja niitä sitten tässä koneella oon pyöritelly. Todella kivoja kuvia minusta ja rakkaasta.

Salilla sainkin viestiä Aadan hevoselämää Aaldalta. Otin häneen yhteyttä yhteistyö idean tiimoilta, ja hän tekikin aivan ihanan postauksen minun koruistani. Oli todella kiva tehdä yhteistyötä hänen kanssaan. Itse seuraan oikein ahkerasti hänen blogiaan, ja videoitaan youtubessa. Monia blogeja en kerikkään seuraamaan, mutta ehdottomasti yksi mielenkiinoisemmista. Tuolla on tosiaan nyt arvonta menosa, kannattaa siellä käydä osallistumassa, jos mielii voittaa tekemäni hevoskorun.

Tässä linkki Aadan postaukseen:

http://aadanhevoselamaa.blogspot.fi/2017/04/871-ystavan-muistolle.html

Tässä vielä pieni video eiliseltä Sneckin valmennukselta. Saatiin kehuja, että Bonan laukka-askel on pienessä ajassa pidentynyt yli 20 cm. Ei tarvi enää laskea meille yhtä laukka-askelta enemmän esteväleihin.

27.4.2017

Tänään on torstai ja tallivapaa päivä. Tein eiliseltä päivältä pienen My Day -videon, ja laitan sen tämän postauksen loppuun. Tänään olikin hyvin normaali päivä, olin töissä kymmenestä viiteen. Muutama kiva tilaustyö tuli tehtäväksi, ja yksi vielä aika kiireellä. Pitää huomenna tilata timantit siihen, että varmasti kerkeää valmiiksi ajoissa. Kävin päivällä myös koeajamassa yhtä autoa, sillä isäni on vaihtamassa pakettiautoa uuteen. Minä sillä paljon ajelen, joten saan vaikuttaa väriin ja lisävarusteisiin. (Pitäähän sillä saada kuljetettua kahden hevosen koppia ;).) Kävin tänään myös ensimmäistä kertaa Porin uudessa levykaupassa kyselemässä Eläkeläisten uusinta levyä. Taitaa porilaiset olla humppakansaa, kun kaikki olivat päässeet loppumaan.

Huomenna onkin töiden jälkeen sitten illalla myöhempään Jari Sneckin valmennus. Siitä onkin aikaa, kun olen viimeksi päässyt hänen valmennuksiinsa. Aina on mennyt aikataulut ristiin. Nyt onkin hyvä päästä hakemaan vähän varmuutta taas, kun ylihuomenna lähden ensimmäisiin tallin ulkopuolisiin estekisoihin Bonan kanssa. Suuntana silloin tosiaan Valkeakoski. Onneksi tallilta lähtee mukaan yksi tyttö, niin on apukäsi mukana. Menen varmaan kävelemään Bonan kanssa alkukäynnit metsään, sillä pitää alkaa taas itsekin lenkkeilemään. (Ja mikä sen parempaa, kuin lenkkeillä hevosen kanssa.)

Tiistaina tulikin aika reippaasti kerättyä kilometrejä auton mittariin. Olin meinaan Pieksämäellä ostamassa hevostraileria. Soittelin myyjälle torstaina vai perjantaina käytetystä trailerista. Hänellä oli kolme käytettyä myynnissä, ja sovittiin että menen tiistaina katsomaan. No viiden tunnin ajamisen jälkeen jouduin odottamaan myyjää, sillä hän oli myöhässä (oli myymässä traileria.) Kun hän saapui paikalle, niin kävi selväksi, että hän oli kaikki käytettynsä myynyt ja jäljellä oli vain täysin uusia saksalaisia Böckmanneja. Siinä pari sekunttia mietin, että en kyllä lähde tyhjällä vetokoukulla takaisin sen ajomatkan jälkeen. Joten siinä tuli väännettyä kaupat ihan tuliterästä alumiinilattiallisesta Böckmann Duo Espritistä. Nyt on Bonalla koppia pitkäksi aikaa. Pääsee testaamaan sitä jo heti ylihuomenna, kun kisareissu Valkeakoskelle starttaa.

Viime viikonloppuna kertyi lisää kilometrejä, kun olin Kurikassa kaivertamassa perjantaista sunnuntaihin. Meitä oli minun lisäkseni viisi muuta kaivertajaa, ja kaiversimmekin myöhään yöhön. Olinkin aamuisin jo tuntia ennen aamupalaa valveilla ja kaivertamassa. Montaa tuntia ei tullut yössä kyllä nukuttua, ja silmät olivat sunnuntaina todella väsyneet, kun luupit olivat olleet silmillä aamusta iltaan. Olikin työn ja tuskan takana pysyä hereillä Poriin saakka. Matka tuntui vielä normaaliakin pidemmältä, kun luomet alkavat painaa. Kun pääsin kotiin, niin nukahdin moneksi tunniksi. Mutta oli kyllä hauska reissu.

Lauantailta teen varmaankin oman videon, ja toivottavasti saan myös kuvia todisteeksi kisoista. Menemme hyppäämään 50-60 cm radan. Mielenkiinnolla odotan, miten meidän ensimmäiset ulkopuoliset estekisat sujuukaan (vai sujuuko ollenkaan). Odotan mielenkiinnolla kisakautta, ja estekorkeuden nousua. Ehkä ne puomit sieltä pikku hiljaa kipuavat ylöspäin. Tämän kauden tavoitteena on päästä hyppäämään 80 cm ratana. Mutta niitä lisäsenttejä odotellessa, tässä video eiliseltä.

14.4.2017

Tänään olin aamusta saakka tallilla, koska meillä oli tiimimme järjestämä esterataharjoitus. Meitä hyppäsi tiimistä kolme aamulla ennen ulkopuolisia ratsukoita. Osa hyppää tänään vielä illalla. Oli älyttömän hauskaa, ja Bona tuntui olevan normaalia vauhdikkaampi, joka teki ratsastamisesta paljon helpompaa. Ei tarvinnut muuta, kuin ohjata ja pidättää. Hauskaa oli myös huomata  videolta, että Bona vaihtoi itse laukan muutamien esteiden jälkeen.

Ja mikä oli myös hienoa huomata, niin Bona ei yhtään kyttäillyt mitään radalla olevaa härpäkettä. Kasasimme radalle kasan kukkasia ja kaikkea muutakin koristetta. Bona meni ensimmäisenä maistamaan ensimmäistä eteen osunutta muovikukkaa. Laitan tämän lyhyen postauksen loppuun videon tältä ja eiliseltä päivältä. Minun piti ensin tehdä molemmille päiville omat videot, mutta en kerinnytkään kuvaamaan niin paljon, kuin ajattelin.

Kovin on vieläkin kylmä, kun olin koko päivän pihalla. Tuntuu, että kylmyys meni luihin ja ytimiin. Meneekin tämä loppu ilta peiton alla lämmitellessä. Jotenkin silmätkin väsyivät ulkona olemisesta. Kerrankin on aikaa katsoa elokuvia (jotenkin tuntuu että ilta menee hevoselokuvien parissa). Muutama kirjakin olisi kerken, ja jollen ihan heti nukahda, niin voisin hieman myös lukea. Kyran kirjaa voisin myös taas lukea, sillä olen lähdössä Ypäjälle seuraamaan hänen luentoaan. Muutenkin olen kesäni melko hyvin buukannut. Olen suunnitellut muutamiin kisoihin lähtöä, sekä olen ilmoittautunut Talent-leirille Zilpalla, estevalmennusleirille omalla hevosella Ypäjällä sekä kenttäratsastusleirille Niinisaloon. Lisäksi muutamia muitakin tapahtumia olen merkinnyt kalenteriin, minne olen suunnitellut meneväni valokuvaamaan.

Huomenna onkin taas aikanen herätys, sillä menen tosiaan ystävän tyttären avuksi. Kuljetan hänen hevosensa Huittisiin trailerilla. Otan kameranikin mukaan, niin saan hieman valmennuskuvia. Sitten puolestaan maanantaina hän tulee minun avuksi, kun olen lähdössä Bonan kanssa Huittisiin meidän ensimmäisiin ulkopuolisiin kisoihin ikinä. Siellä olisi tarkoitus ratsastaa heC tutustumisluokan kouluohjelma. Ainakin tänään tuntui jalka kestävän. Ratsastin tänään ensimmäistä kertaa reisilihaksen repeämisen jälkeen. Onneksi eräs tyttö tallilta on auttanut minua Bonan liikutuksessa. Mutta nyt elokuvien kimppuun, jälleen ensi kertaan.

Tässä linkki videoon:

Jollei linkki toimi, niin kopioi se osoitepalkkiin.

9.4.2017

Nyt on sunnuntai ilta, ja kotiuduin muutama tunti sitten koko viikonlopun myyntireissulta Tampereelta. Matka alkoi perjantaina, kun aamulla Bonalla oli rokotukset. Pääsin lähtemään ajamaan tallilta yhdentoista jälkeen, ja ajoin pajan kautta hakemaan työpusseja sekä muutamia lisäkoruja. Pääsin Tampereelle siinä yhden jälkeen, ja kävin infossa pyytämässä myyntipöydän paikalleni. Sain ajaa auton sisälle halliin, niin minun oli helpompi kantaa painavat laatikkoni kipeällä jalalla. Olin perjantaina saanut reisilihakseni repeämään, ja kipu oli kova. Eikä koko viikonlopun seisominen ainakaan auttanut asiaa.

Sain pöydän valmiiksi neljään mennessä, ja odottelinkin ystävääni paikalle. Minulla oli hyvää aikaa lähteä kiertämään lompakkoni kanssa, ja mukaan tarttuikin saksalaisilta aika mukavia paitoja (todella edullisesti). Minua vastapäätä oli todella kiva tyttö myymässä suunnittelemiaan vaatteita. (House of horses) Häneltä kävin myös ostamassa aivan mielettömän ihanan hupparin. Kun Titta saapui paikalle kävin vielä ostamassa Joint RLFää Bonalle, ja itselleni uuden täydellisen turkoosin kisatakin. (Vaikken todellakaan tarvinnut kisatakkia, kun juuri ostin.)

Pienen kiertelyn jälkeen peittelimme pöydän, ja lähdimme ajamaan kohti Tampereen keskustaa. Meillä oli huone varattuna Holiday Innistä, ja kirjauduimmekin sinne seitsemän jälkeen. Veimme laukut huoneeseen, ja lähdimmekin Tigerin ja Stockmanin kautta syömään. En edes muista paikan nimeä, mutta eipä ollu hääppöstä ruokaa. Ainoa hyvä asia oli majoneesit, mutta niillä saimmekin sitten mahat täyteen. Kävimme kaupan kautta hakemassa eväät lauantaille, ja palasimme hotellihuoneeseen. Taisimme valvoa lähes kahteen saakka vain kikattaen ja katsellen huonoja TV-sarjoja.

Lauantaina olikin herätys kuudelta. Kammattiin naamat ja painuttiin alakertaan aamupalalle. Oli kyllä erittäin hyvä aamupala, ja lempparina ykkösenä oli PEKONI (LIHAA). Kun masut oli täynnä, suuntasimme auton keulan kohti messukeskusta. Olimme paikalla kahdeksan maissa, ja laitoimmekin lopun pöydästä kuntoon. Kun ovet aukesivat, kävi pöydän ääressä todella paljon väkeä. Myyntikin oli hyvä, ja varmaankin tulee myös tilauksia jouhikoruista jälkeenpäin.

Pöydän ääressä kävi kuhina, ja kurkku kipeytyi pelkästä puhumisesta. En kovin kerinnyt käydä kiertelemässä, mutta kävin ostamassa Bonalle ihan supertyylikkään satulahuovan (vaikka juuri vannoin itselleni, etten enää yhtään huopaa osta). Kun päivä oli pulkassa, peittelimme taas pöydän ja lähdimme hotellille. Edellis illan valvominen alkoi verottaa, ja huilasimmekin hetken huoneessa ennen kuin lähdimme syömään. Alakerran ravintolassa oli tunnin ja vartin jono, mutta odotimme silti. Tällä kertaa pihvi oli aivan taivaallista.

Sunnuntaina olikin taas vaikeampi nousta, ja aamupalan jälkeen olikin jo kiire hallille. Olimme vasta kymmentä vaille paikalla, mutta onneksi sentään kerkesimme. Kävin vielä ennen ovien avautumista moikkaamassa Korumies Arvia, kun olimme lauantaina sopineet, että hän tulee pajalleni opetukseeni. Sovimme hieman aikatauluja, ja ajankohtaa. Sunnuntai oli muuten sitten todella huono myynnillisesti. Väkeä ei ollut läheskään niin paljon, kuin lauantaina. Kerkesin hieman kiertämään messualueella kamerankin kanssa. Oli todella jännä seurata, miten keppihevostarvikkeet ja harrastajat ovat lisääntyneet. Keppareille tuntuu saavan kaikkia niitä varusteita, mita oikeillekin hevosille. Silloin, kun minä olin nuori, niin kepparit tehtiin vanhoista villasukista.

Kun sunnuntai oli pulkassa, oli ihanan helpottavaa päästä lähtemään ajamaan kohti kotia. Viikonloppu oli aivan ihana, ja oli hienoa viettää aikaa rakkaan ystäväni kanssa. Nyt onkin hyvä heittää jalka koholle tyynyn päälle, ja vain rentoutua loppuilta. Huomenna vienkin tallille Bonalle ostamani namit, mutta satulaan en tällä jalalla vielä uskalla nousta, ettei se mene huonompaan suuntaan. Haluan päästä perjantaina hyppäämään meidän tiimin järjestämissä harkkaestekisoissa.

Mitenkäs teidän tämän vuoden Hevosmessut sujuivat? …vai olitko paikalla?

2.4.2017

Tänään olinkin aamusta jo tallilla, ja lähdimme tiimimme jäsenen Inkan kanssa metsäilemään. Olin laittanut hieman ohuen takin päälle, joten tuli melko vilpoinen. Sormet olivat jo valmiiksi jäässä, kun saavuimme takaisin tallille. Olin luvannut kuvailla tiimimme jäseniä, joten olin ottanut kameranikin mukaan.

Ensiksi kuvasin Inkaa ja Jadea. Kävimme parissa eri kuvauspaikassa tallin lähellä kuvaamassa. Muutamia kivoja otoksia kyllä tuli heistä. Sitten olikin Titan ja Tykin vuoro. Meillä oli aika kiireinen aikataulu kuvata, sillä Titalla oli kiire tuntien pitoon. Otimmekin muutaman kuvan tallin takana mäessä. Sitä ennen kuvasin Tittaa ja tykkiä maneesissa. Sitten ei ollutkaan muita kuvattavia tälle päivälle. Mutta tässä hieman kuvia:

31.3.2017

Tänään on perjantai ilta, tai no lähenee jo puolta yötä.  Huomenna onkin taas aikainen herätys, koska huomenna on Talent-valmennus. Minulla alkaa valmennus kello 10 estetreenillä, ja heti siihen perään kello 11 alkaa kouluvalmennus. Sen jälkeen onkin onneksi tunti aikaa hoitaa Bona ja pestä varusteet. Sitten onkin sopan aika, ja heti sen jälkeen on luento. Haen aamulla myös tiimikaverini mukaan, ja ehkä saan huomiselta myös hieman videota.

Tänään olin ajatellut mennä ratsastamaan Bonaa ihan selästä, mutta hyödynsin täysin tyhjän maneesin ja tein maastakäsittelyä Bonan kanssa. Bona oli hyvinkin kuuliainen, ja työskenteli mielellään hieman kevyemmin. Huomenna onkin sitten kaksi valmennusta, niin oli kiva tehdä hieman aivojumppaakin välillä.

Olin unohtanut laittaa Bonan ruoat turpoamaan, mutta onneksi ne turposivat todella nopeasti. Sillä aikaa, kun huolsin varusteet kuntoon, niin ruoat olikin jo turvonnut. Olinkin tänään harvinaisen nopeasti valmiina. Pääsin jo yhdeksän jälkeen lähtemään ajamaan tallilta kotiin. Sitten olikin operaatio videokameran tyhjennys, ja videon editointi. Ajattelin kokeilla uutta musiikinhakuohjelmaa, josta saa ottaa ilmasiks käyttöön biisejä youtube-videoihin. Mutta tuohon alle laitan aikaansaannokseni 😀

Thö viideo: