25.6.2016

Ennen juhannusta minulla oli keskiviikkona autoni huolto. Siinä sitten tiskillä kyselin, että onnistuisiko joku kiva pirssi koeajoon odottaessa, niinpä sainkin tämän tutun karkin käsiini. Toyotan GT86 oli minulla kerran aiemminkin testauksessa. Jotenkin niin kotoinen tunnelma sen ratin takana, kun on oma on kuin samasta muotista tehty. Tässä punaisessa paholaisessa vain oli enemmän vääntöä ja muotoilua, kuin omassa. Oikein hienot kaarreajo-ominaisuudet myös tässä kanssasisaressaan.

Perjantaina olin kahteen saakka töissä, ja sainkin kauhean paljon aikaiseksi siitä huolimatta, että oli vain neljä tuntia aikaa pajalla. Siitä sitten kotiin ja pyörällä kohti Yyteriä hyvässä seurassa. Pysähdyimme välillä myös lintutornilla, ja siellä loukkasinkin ensimmäisen kerran: jalkani jäi pitkospuissa olleeseen reikään kiinni, kun kuvasin selkäpäin menosuuntaa. Harmitti koko illan, kun otin niin pienen putken mukaan reissuun.

Kun pääsimme Yyteriin, heittelimme hetken amerikkalaista jalkapalloa. Siinä sain kopitellessa pallon käteeni kyynärtaipeeseen niin kovaa, että minulta pamahti ranteesta paineesta suoni poikki. (Ja muutaman muunkin kolhun sain illan mittaa heitellessä.)

Kun Yyterissä ei kokkoa ollut, lähdimme sitä Reposaaresta metsästämään. (Tässä vaiheessa meillä oli onneksi auto käytössä.) Sielläkään ei kokkoa ollut, joten menimme siitä Siikarantaan, josta kokko löytyikin. Siitä ajoimme takaisin Yyteriin, hyppäsimme pyörien selkään ja jatkoimme matkaamme takaisin keskustaan.

Juhannuslauantaina heräsin suhteellisen myöhään. Illalla lähdin tallille, eikä ollut vielä ideaa, miten treenaisin Bonaa. Siinä sitten sovittiin parin tytön kanssa, että lähtisimme maastoon. Oli kyllä ihan huippua, ja teimmekin pitkän maastoilun. Mukaan mahtui ojan yli hyppäämistä, kuoppapellon läpi ratsastusta (se tuntui aivan miinakentältä, kun kuopat olivat niin syviä ja ajoittain huomaamattomissa), laukkaamista ilman jarruja sekä hyvin mielenkiintoinen kivitanner.

Bona oli takaisintullessa aivan hiestä vaahdossa, ja pääsikin vilvoittavalle pesulle. Ensi kerralla (eli huomenna) laitan kyllä Bonalle jarrut suuhun, ei kolmipala tuntunut missään, kun tyttö pääsi vauhtiin. Huomenna tosiaan vielä rauhallisempi maastoilu luvassa ja hieman eri suunnalla.

Kun sain varusteet pestyä, niin autoin tuomaan hevosia laitumilta talliin. Ratsastimme ne ilman satuloita talliin. Oli hyvää tasapainotreeniä, kun tuntuu, että se on yhä todella hakusessa tippumisen jäljiltä. Huomenna laitan Bonan satulahuovankin pesuun, sillä se hikosi niin, että tuli huovasta hiki kokonaan läpi. Suojatkin oli todella karmeassa kunnossa, kun osa reitistä oli hyvinkin savista. Mutta huomenna palauttava käyntimaasto auringon porottaessa.

16.6.2016

Tänään minulla oli tallivapaa, mutta huomenna saa juosta sitten senkin edestä. Olikin ihana hieman rentoutua ravintolassa töiden jälkeen. Olen tulevana lauantaina järjestämässä Ratsastuskoulu Zilpalla Hevostapahtumaa. Sinne saa tulla myymään omia turhiksi käyneitä hevosvarusteitaan ja -vaatteitaan heppakirpparille. Lisäksi olen esittelemässä siellä korujani, siellä on esittelyä rehuista, ilmaista ponitalutusta sekä nuotio (jossa voi grillata makkaraa). Esittelen korujen yhteydessä myös hevosvalokuviani. Jos tosiaan tulee myymään kirpparille, niin kannattaa ottaa omia pöytiä tai muita mukaan. Tapahtuma kestää 12:00-15:00, kannattaa tulla poikkeamaan säästä huolimatta. (Minun tuurilla on luvattu sadetta koko päiväksi, kun kerrankin yritän kivaa tapahtumaa järjestää.) Jos vaikka saisin kirpparipöydille raivattua maneesin sisältä vähän tilaa, niin ettei tarvitsisi sateessa seistä. Samalle päivälle on myös valmennuksia maneesissa. Mutta paras olisi, jos pihalla pystyisi tuon ajan olemaan.

Tiistaina Bonalla oli taas kengitys ja tuli solkenaan ravattua tallin ja laitumen väliä. Kävin myös kuvaamassa tammoja, ja ainakin Bellalla tuntui olevan hymy herkässä. Olen tässä odottanut huomista, kuin kuuta nousevaa. Huomenna pitäisi selvitä pajan rakennuksen kohtalo. (Jos siis pääsevät kokouksessa yhteisymmärrykseen.) Joko korjataan tai sitten puretaan koko rakennus. Olen jo käynyt katsomassa uusia liiketiloja, ja löysinkin tosiaan ihan täydellisen, jossa pääsisi pitämään mm. kurssitoimintaa laajemminkin. Sinne saisin myös isomman helmikaupan. Ja sinne olisi mahdollista rakentaa valokuvaushuone, jossa pääsisin kuvaamaan korut paremmin.

Minulla oli tiistai-iltana myös Titan pitämä estevalmennus. Harjoittelimme puomikasoilla sarjoja, ja Bona ihan riemastui ja alkoi oikein imemään itseään esteille. (Taisin karjua maneesissa: Bona PERKELE, kun tyttö oikein spurttasi sarjalle. En ollut yhtään varautunut, että siitä lähtisi niin paljon vauhtia ja liikettä.) Uusi satula (Prestige Versailles) on kyllä ihan täydellinen, siinä pysyy paikallaan ihanan nahan ansiosta. Se on sellainen grippinahkainen satula, mikä tuo varmuutta ainakin omaan ratsastamiseen.

Huomenna käyn viemässä aamulla ennen pajalle menoa vielä muutamat mainokset lauantain tapahtumasta. Ja illalla menen töistä vielä töihin, ja sen jälkeen pääsen rakentamaan tienvarsimainoksia. Pitää pakata myös pakettiautoon kaikki valmiiksi, ja muistaa ottaa korutkin pajalta. Ja vielä jossain välissä olisi tarkoitus mennä vääntämään koulukiemuroita kentälle. Lauantai-illalla pääsenkin sitten tekemään hieman pidemmän treenin Bonan kanssa. Ja jos vaikka lähtisi metsään kävelemään loppukäynnit.

Kävin ostamassa uuden puuterin vanhan tilalle, kun se  loppui. Samalla otin kokeeksi saman merkin ripsivärin, kun en ollut sitä ennen kokeillutkaan. Oikein paljon kyllä tykästyin. (Ja Ratsulassa sain erinomaista palvelua, kun myyjä testasi kahta eri ripsiväriä omiin ripsiinsä, kun mietin, että kumpi olisi minulle parempi.) Päädyinkin Chanelin uutuuteen, ja olen nyt muutamana päivänä sitä laittanut, ja oikein paljon tykännyt. Sitä ei tarvitse montaa kerrosta laittaa, kun ripset jo näyttää hyviltä.

Sain testiin Diorin meikkivoidetta sekä Chanelin Coco Mademoiselle -hajuvettä. Näitä testattuani on pakko todeta, että joudun nämä kyllä jossain vaiheessa hankkimaan. Ei ole ennen ollut niin kevyttä ja hyvää meikkivoidetta kasvoilla, miltä tuo Diorin meikkivoide tuntuu. Ja siinä on myös aivan ihana tuoksu, kun sitä laittaa kasvoihin. Lisäksi tuo hajuvesi on aivan minun tyylinen. ❤

11.6.2016

Eilen oli Jari Sneckin estevalmennus vielä myöhään illalla Bonan kanssa. Olin ensimmäistä kertaa hänen valmennettavanaan niin, että olin itse Bonan selässä. Hän onkin kerran käynyt irtohypyttämässä Bonaa. Hieman taas jännitti ennen valkkua, ja puinkin taas ylleni turvaliivin (laitan sen ihan joka estevalmennukseen). Harmitti todella, kun ostamani uudet hanskat kestivät vain kaksi ratsastuskertaa, ja niistä irtosi kaikki grippipinnat. Ostin ne Hankkijalta, ja olin niitä ihaillut aiemmin jo Tampereen Hevosmessuilla. Eli vanhat hanskat takaisin kätösiin, ja selkään.

Alkuverkkojen jälkeen persaus penkkiin ja menoksi. Ensin harjoittelimme yhtä matalaa puomikasaa kaarelta tullen ensin ravissa, mutta Bona tarjosi laukkaa koko ajan jo ennen estettä, niin lähestyimmekin jatkossa laukassa. Sen jälkeen harjoittelimme kolmen puomikasan sarjaa kaarelta tullen. Sekin alkoi sujua paremmin, kun annoin Bonan laukata kovemmin. Ja sitten kahden esteen sarjaa, josta viimeisellä kierroksella taaimmainen pystyeste nostettiin noin puoleen metriin, joka oli korkein ikinä hyppäämäni este. Sarjan ensimmäisen esteen jälkeen kävi jo mielessä, että käännän Bonan pois sarjalta, kun oli viisi askelta toiselle esteelle. Mutta sitten rohkaisin itseni, ja jatkoin kohti toista estettä. Ja Bona hoiti meidät hienosti yli, ja ei edes tuntunut korkealta. Tämä kyllä antoi hieman taas luottoa itseeni, ja olin erittäin ylpeä Bonasta. Hän on kyllä ihanan innostunut esteistä. Bona saikin iltapalaksi herkkuaterian hyvästä työstä kiitoksena.

Eilinen aamu ja päivä sitten menikin sitten Satakuntaa kiertäessä, ja luontoa kuvatessa yhtä tulevaa projektia varten. Suhteellisen vähän tuli silti otettua kuvia, mutta useaan kuvaan olin silti tyytyväinen, mikä on hyvin harvinaista minulle. Yleensä olen tyytyväinen noin viiteen prosenttiin, jos niinkään paljoon.

Tänään sitten olikin HEVOSruukki Leineperissä ensimmäistä kertaa, ja olin siellä esittelemässä tuotteitani. Oli oikein ihania ihmisiä paikalla, ja tutustuinkin yhteen uuteen jälleenmyyjään; Raudikko Ruuna Tmi:n. Hänelle meni kengitysnauloista tekemääni korusarjaa jälleenmyyntiin.

Tänään loppupäivä menikin paperihommissa, tietokoneella kuvia muokatessa ja uusia kengitysnaulakoruja tekiessä. Ensi viikonloppuna olen suunnitellut kirpputoritapahtuman Zilpan tallille, niin pitäisi siitä alkaa tekemään facebook-sivuja. Tarkoituksena olisi saada sinne myös ponitalutusta, sekä makkaranpaistoa. Siellä on esillä myös korujani, sekä mahdollisesti myös hevosille rehuja.

Mutta huomenna taas tallille. Tarkoitus olisi taas koulua mennä vääntämään. Ensi viikolla pitäisi taas juoksuttaa Bonaa ihan vain vaihtelun vuoksi. Ja jos sitä vaikka kerkeisi myös maastoon jonain päivänä. Jännittävä viikko tulossa, sillä perjantaina pitäisi selvitä myös pajan kotalo: puretaanko talo vai ei.

5.6.2016

Eilen olikin taas kouluvalmennus, tällä kertaa Rosali Kivitie pitämänä. Bona tuntui olevan todella laiskalla päällä ensimmäisen puoli tuntia. Ei oikein reagoinut mihinkään apuihin, vaan sai tehdä tosissaan töitä liikkeen eteen. (Raippakin tuntui enemmän kutitusvälineeltä, kun ei siihenkään reagoinut.) Loppu tunnista B alkoikin sitten vertymään, ja ratsastuskin tuntui helpommalta. Olin uudella estesatulallani kouluvalmennuksessa, se tuntui aivan tajuttoman hyvältä. Etenkin laukassa istuminen tuntuu oikein pitävältä, enkä heilunut edestakaisin penkissä.

Pidän Bonalle nyt muutaman vapaapäivän, niin saa hieman palautua lähipäivien treenailusta. Mietin taas tauon jälkeen, jos ottaisi yksityisen estetunnin Bonan kanssa. En olekaan aikoihin hypännyt esteitä. Ja nyt, kun on ihan täydellinen estesatulakin, niin voisi jälleen mennä kokeilemaan, jos vaikka tasapainokin parantuisi sitä kautta.

Huomenna taas pajalle katsomaan, että voinko pitää ovia auki vai en. Menen töiden jälkeen tallille kuvaamaan Bonaa laitumelle, jos vaikka pääsisin kikkailemaan uudella linssilläni. Otan varmuuden vuoksi mukaan myös harmaasuotimet, jos sattuisin menemään samalla kuvaamaan myös jonnekin purolle. Kovin kivaa on ollut taas valokuvata, kun olen lukenut vinkkejä kuvaamiseen Kamera-lehdestä.

Pidin tänään tosiaan vapaapäivän, ja olikin aikaa lähteä kokeilemaan kuvankäsittelyä. Muutaman kuvan sainkin muokattua, mietin niistä jopa korttien teettämistä, mutta katsoo nyt, että innostunko teettämään. Olisi kiva pieni lisä ensi viikonlopun Hevos Ruukki -tapahtumaan.

Pääkin on kipuillut koko päivän, mikä johtuu luultavimmin vain epätietoisuudesta pajan suhteen. Jospa huomenna tulisi jotain selvyyttä asiaan, ja pääsisimme avaamaan jälleen pajanovet asiakkaille. Vai pitääkö minun buukata kuvauksista kalenteri täyteen, mikäli pajalla ei pääse mitään myymään. Ensi viikolla olisi muutenkin tarkoitus mennä ystävän kanssa kukkia kuvaamaan. Ja perjantaina yhtä projektia varten kuvaamaan ympäri Satakuntaa. Tulossa on viiden korun sarja Satakunnasta.

3.6.2016

Tänään istuin pajalla, eikä ollut jälleen mahdollisuutta pitää liikettä auki. Yhä edelleen rakennusta kiersi korkeat eristerauta-aidat. Koko viikon on liike ollut kiinni. Harmillista, sillä nyt on valmistumisviikonloppu, ja varmasti olisi mennyt koruja kaupaksi. Lähdinkin sitten puolen päivän jälkeen pois pajalta, ja menin tallille, sillä satula-auto oli saapumassa sinne, ja olin Bonan kanssa jonossa. Tarvitsimme kunnollisen estesatulan. Bonankin silmä oli jo paljon parempi, kun laitumella joku öttiäinen oli siihen luultavasti pistänyt. Hain Bonan laitumelta puolijuoksua, ja harjasin B:n puhtaaksi.

Ja löytyihän sieltä täydellinen Prestige Versailles <3. Sitä tuli testailtua, ja olikin aivan ihana ja pitävä istua. Se tuli testattua melkein liiankin hyvin, kun Bona säikähti jotain kesken satulansovituksen. Irtosin niin korkealle penkistä, että palauduin takaisin ainoastaan jalustinhihnojen ansiosta, ja liimauduin takaisin penkkiin. Jos penkki olisi ollut tavallista nahkaa, olisin varmastikin lentänyt kyydistä. Otin tosiaan ainakin aluksi satulan muutamaksi kuukaudeksi testaukseen, ja jos se vaikuttaa silloinkin yhä sopivalta, niin aion kyllä ostaa sen. Ikinä en ole noin tiukasti penkissä istunut.

Huomenna aamulla onkin sitten Rosali Kivitien kouluvalmennus. Pakko kyllä myöntää, että aion osallistua sinne uudella estepenkilläni, sillä tuntuu, että Bonan liikekin on sen kanssa paljon parempi. Ja onhan se ihan älyttömän kaunis satula, näin kultasepän ammattisilmin katsottuna.

Eilen olin kuvailemassa luontoa ympäri Satakuntaa. Tuli testattua muutama Rajalasta lainassa ollut putki. Niissä oli molemmissa hyviä ominaisuuksia, mutta oma putki on niin kova, ettei ne sitä kyllä päihittänyt. Oli testissä myös kaksi harmaasuodinta, jotka sitten päätyivät kokoelmiini. Oli lisäksi ostettava myös kaukolaukaisin, sillä kuvista tuli heilahtaneita jalan kanssa pitkällä valotusajalla kuvattaessa. Oli ensimmäiset testikuvat harmaasuotimia käyttäen. Olin juuri lukenut niistä Kamerat-lehdestä. Se vaikuttaa lehtenä oikein mielenkiintoiselta, ja sieltä saa näin aloittavana valokuvaajana oikeinkin hyviä vinkkejä.

Tänään piti selvitä pajan rakennuksen kohtalo, olen sitä koko viikon stressannut. On ollut todellakin paineita siitä, että joudutaanko rakennus purkamaan. Tuntuu, että hermot ovat olleet kireällä, kuin viulunkieli. Eikä vieläkään tullut selvyyttä asioihin. Olen vähän väliä päivittänyt Satakunnan Kansan nettilehden sivuja, jospa sinne olisi tullut tietoa, mutta ei. Mikään ei ole niin kamalaa, kuin epätietoisuus. Kävin tänään töiden jälkeen ajelemassa etsimässä uusia toimitiloja, mikäli pahin pelkoni toteutuu. Ei niitä vain ollut. Huomenna on jälleen uusi päivä stressata.