6.12.2016

Edellisestä postauksesta onkin hieman jo aikaa, mutta nyt on ollut niin hieno ja rento päivä, niin oli hyvä fiilis hieman kirjoitella. Tänään on itsenäisyyspäivä, ja aamu alkoikin ihanalla maastolenkillä hyvässä seurassa. Bona oli hieman arka liukkaan ja jäisen maan suhteen paikoittain, ja tarkkaili hyvin tarkkaavaisesti mihin astui. Lähdimme tallilta aamulla 9 pintaan, ja maastossa olimme hieman yli puolitoista tuntia. Laukkaamaan emme päässeet (jollei lasketa Bonan yhtä laukkapyrähdystä, kun kuvitteli pelästyvänsä), mutta ravaamaan pääsimme edes paikoittain. Pakkasta oli siinä -7 astetta, ja aivan ihana ja aurinkoinen ilma muutenkin. Lumi olisi tehnyt kaikesta täydellistä. Olin varustanut Bonalle jopa Suomen lipun tämän päivän kunniaksi. Kyllä maastoilu vaan on niin ihanaa ja rentouttavaa, ja hevosellekin hyvää vaihtelua. Odotan innolla lunta, niin pääsemme tekemään laukkatreenejä, ja kasvattamaan lihaksia lisää takapäähänkin esteratsastusta ajatellen.

Bona on muutenkin nyt tehnyt hienosti töitä, ja talvi on jotenkin saanut siitä pientä ilkikurisuutta ja villiyttä esiin, etenkin estetunneilla. Nyt on taas turvallista hypätäkkin, kun on ensimmäistä kertaa istuva kypärä. Olikin aika jo ostaa uusi, sillä vanha ei istunut, ja sai ison tällin, kun lensin pää ja olkapää edellä maneesin seinään. (Vakuutusyhtiö rakastaa minua.) Olkapää on siitä saakka vihoitellut ja vihlonut, ja voi olla, että joudun käymään kuvauttamassa sen, jollei se lakkaa vaivaamasta. Luulin jo, että se on vain tulehtunut, mutta taitaa siellä jonkinlainen pikku vamma olla.

Oli tänään ihanasti aikaa, kun olin jo puoliltapäivin kotona, ja oli aikaa asentaa ulos viimein jouluvalotkin. Aina on ollut jo pimeä, kun olen päässyt kotiin. Etenkin näin joulun alla on ollut ihan hullun kiireistä, sillä on tullut paljon tilauksia jouluksi. Olenkin jopa hieman stressannut, että saan kaikki ajoissa valmiiksi, ja varmaan joudunkin olemaan yhden päivän yöhön saakka sorvin ääressä, että kaikki valmistuu. Uusia mallejakin sain valmistettua joulumarkkinoille. Ja olihan minun pakko virittää pajallekin hieman jouluvaloja, kun siellä nyt tulee aikaa vietettyä pimeästä pimeään. Tällä viikolla olisi tarkoitus saada vielä muutama isotöinen työ valmiiksi.

Ja ettei aika vaan tuntuisi käyvän vähiin, niin menin tilaamaan Saksasta vielä viulun. Olen aina halunnut pienestä saakka oppia soittamaan viulua, ja oltuani Eläkeläisten keikalla, päätin, että sen minä opettelen. Tilasin mustan kukallisen viulun Thomannilta. Porissa ei mistään saanut ostettua viulua suoraan hyllystä, joten tilausta tekemään. Keskiviikkona mulle tuli ilmoitus, että viuluni on matkalla Suomeen. Porista onneksi sain ostettua jousen, hartsia ja virittimen. Nyt oon päässyt kuivaharjoittelemaan. Tavoitteena olisi oppia vuoden päästä soittamaan sujuvasti Pirates of the caribean -tunnari. (Ei enempää eikä vähempää.) Olen yrittänyt etsiä myös viulunopettajaa, mutta kumpikaan ei ole vastannut, keneen olen yhteyttä ottanut.

Oli firman pikkujoulutkin, ja olimme uudessa ihan mahtavassa ravintolassa: Torgetissa. En ole varmaan koskaan saanut niin hyvää ruokaa, ja mikä parasta, se sijaitsee aivan pajan lähellä (sisäpihalla). Siitä suuntasimme Kinoon, missä oli tosiaan Eläkeläisten keikka. Ihan mahtava ilta kyllä oli. Tänä jouluna tuli kolmet pikkujoulut juhlittua, joten nyt onkin hyvä odotella ihan oikeaa joulua. Toivon niin paljon valkeata joulua. Ja minulla on jouluksi myös yllätys, sitä odotellessa.