BOHENNA

Blogi elämästä

Hevoset messut, pöydän takaa

Jätä kommentti

9.4.2017

Nyt on sunnuntai ilta, ja kotiuduin muutama tunti sitten koko viikonlopun myyntireissulta Tampereelta. Matka alkoi perjantaina, kun aamulla Bonalla oli rokotukset. Pääsin lähtemään ajamaan tallilta yhdentoista jälkeen, ja ajoin pajan kautta hakemaan työpusseja sekä muutamia lisäkoruja. Pääsin Tampereelle siinä yhden jälkeen, ja kävin infossa pyytämässä myyntipöydän paikalleni. Sain ajaa auton sisälle halliin, niin minun oli helpompi kantaa painavat laatikkoni kipeällä jalalla. Olin perjantaina saanut reisilihakseni repeämään, ja kipu oli kova. Eikä koko viikonlopun seisominen ainakaan auttanut asiaa.

Sain pöydän valmiiksi neljään mennessä, ja odottelinkin ystävääni paikalle. Minulla oli hyvää aikaa lähteä kiertämään lompakkoni kanssa, ja mukaan tarttuikin saksalaisilta aika mukavia paitoja (todella edullisesti). Minua vastapäätä oli todella kiva tyttö myymässä suunnittelemiaan vaatteita. (House of horses) Häneltä kävin myös ostamassa aivan mielettömän ihanan hupparin. Kun Titta saapui paikalle kävin vielä ostamassa Joint RLFää Bonalle, ja itselleni uuden täydellisen turkoosin kisatakin. (Vaikken todellakaan tarvinnut kisatakkia, kun juuri ostin.)

Pienen kiertelyn jälkeen peittelimme pöydän, ja lähdimme ajamaan kohti Tampereen keskustaa. Meillä oli huone varattuna Holiday Innistä, ja kirjauduimmekin sinne seitsemän jälkeen. Veimme laukut huoneeseen, ja lähdimmekin Tigerin ja Stockmanin kautta syömään. En edes muista paikan nimeä, mutta eipä ollu hääppöstä ruokaa. Ainoa hyvä asia oli majoneesit, mutta niillä saimmekin sitten mahat täyteen. Kävimme kaupan kautta hakemassa eväät lauantaille, ja palasimme hotellihuoneeseen. Taisimme valvoa lähes kahteen saakka vain kikattaen ja katsellen huonoja TV-sarjoja.

Lauantaina olikin herätys kuudelta. Kammattiin naamat ja painuttiin alakertaan aamupalalle. Oli kyllä erittäin hyvä aamupala, ja lempparina ykkösenä oli PEKONI (LIHAA). Kun masut oli täynnä, suuntasimme auton keulan kohti messukeskusta. Olimme paikalla kahdeksan maissa, ja laitoimmekin lopun pöydästä kuntoon. Kun ovet aukesivat, kävi pöydän ääressä todella paljon väkeä. Myyntikin oli hyvä, ja varmaankin tulee myös tilauksia jouhikoruista jälkeenpäin.

Pöydän ääressä kävi kuhina, ja kurkku kipeytyi pelkästä puhumisesta. En kovin kerinnyt käydä kiertelemässä, mutta kävin ostamassa Bonalle ihan supertyylikkään satulahuovan (vaikka juuri vannoin itselleni, etten enää yhtään huopaa osta). Kun päivä oli pulkassa, peittelimme taas pöydän ja lähdimme hotellille. Edellis illan valvominen alkoi verottaa, ja huilasimmekin hetken huoneessa ennen kuin lähdimme syömään. Alakerran ravintolassa oli tunnin ja vartin jono, mutta odotimme silti. Tällä kertaa pihvi oli aivan taivaallista.

Sunnuntaina olikin taas vaikeampi nousta, ja aamupalan jälkeen olikin jo kiire hallille. Olimme vasta kymmentä vaille paikalla, mutta onneksi sentään kerkesimme. Kävin vielä ennen ovien avautumista moikkaamassa Korumies Arvia, kun olimme lauantaina sopineet, että hän tulee pajalleni opetukseeni. Sovimme hieman aikatauluja, ja ajankohtaa. Sunnuntai oli muuten sitten todella huono myynnillisesti. Väkeä ei ollut läheskään niin paljon, kuin lauantaina. Kerkesin hieman kiertämään messualueella kamerankin kanssa. Oli todella jännä seurata, miten keppihevostarvikkeet ja harrastajat ovat lisääntyneet. Keppareille tuntuu saavan kaikkia niitä varusteita, mita oikeillekin hevosille. Silloin, kun minä olin nuori, niin kepparit tehtiin vanhoista villasukista.

Kun sunnuntai oli pulkassa, oli ihanan helpottavaa päästä lähtemään ajamaan kohti kotia. Viikonloppu oli aivan ihana, ja oli hienoa viettää aikaa rakkaan ystäväni kanssa. Nyt onkin hyvä heittää jalka koholle tyynyn päälle, ja vain rentoutua loppuilta. Huomenna vienkin tallille Bonalle ostamani namit, mutta satulaan en tällä jalalla vielä uskalla nousta, ettei se mene huonompaan suuntaan. Haluan päästä perjantaina hyppäämään meidän tiimin järjestämissä harkkaestekisoissa.

20170408_180414

Mitenkäs teidän tämän vuoden Hevosmessut sujuivat? …vai olitko paikalla?

Kirjoittaja: bohenna

32-vuotias kultaseppä Porista

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s