BOHENNA

Blogi elämästä

Suuressa maailmassa

Jätä kommentti

24.10.2017

Tänään on sitten tiistai, ja olen juuri matkalla Helsinkiin asiakastapaamiseen. Tarkoitus olisi suunnitella eräälle yhdistykselle oma korusarja. Otin tosiaan läppärin mukaan, ja tarkoitus olisikin saada vielä eiliset Pipsan (Värikäs Elämäni) uimapukukuvat käsiteltyä. Niitä tulikin ihan muutama otettua, ja olimmekin kuvaamassa Yyterin kylpylähotellilla. Saimme sinne kuvausluvan, ja olimme siellä ilta seitsemästä eteenpäin kuvaamassa. Kamerani otti hieman itseensä aluksi, kun siellä oli niin kova kosteus. Vartin siinä oli sitten linssi huurussa ja vain odottelimme. Onneksi sentään kamerakin tottui kosteisiin olosuhteisiin ja saimmekin aloittaa kuvaukset. Muutamia ihmisiä oli vielä siihen aikaan, mutta loputkin poistuivat siinä kahdeksan aikaan.

Paljon olen nyt ollut liikkeellä, ja olinkin viime lauantaina myös Helsingissä. Tällä kertaa oli vuorossa HIHS 2017. Liput olivat kallistuneet huimasti viime vuodesta, kun nyt jouduimme pulittamaan lähes 90 euroa pelkästä päivänäytöksestä. Myyjien määrä oli selkeästi vähentynyt. Ja jotenkin kaikesta jäi sellainen rahastamisen meininki. En ole ikinä aiemmin ostanut hanasta colaa ja maksanut siitä 5 euroa! Jessus, elämäni kallein cola. (:D) Onneksi kyllä löysin helpostikin kaikki pisteet, missä olin suunnitellutkin käyväni. Ihan ensimmäisenä listalla oli Horse Xplore, kun olen ensi kesänä haaveillut lähteväni viikoksi vaeltamaan jonnekin ulkomaille, kunnon hevostelua viikon ajan. Määränpää on vielä vähän auki, mutta haluaisin nähdä matkan varrella joitain linnakkeita tai vanhoja kyliä. Vinkkejä otetaan vastaan ;). Toisena halusin käydä uuden lehden hakemassa Riders Magazinen -osastolta. (Ja se onkin minulla nyt junassa mukana matkalukemisena.) Kolmas oli ostaa Bonalle viimein ne himoitsemani PS of Swedenin hyppysuitset, mutta ei oikein ollut mitään niin järisyttävän hyvää tarjousta. Päädyinkin sitten ostamaan itselleni uudet kannustimet. Mutta vielä jonain päivänä Bona saa suitsensa.

Siellä oli eräällä osastolla aivan mahtavia saappaita, ja varmaan jossain vaiheessa olisi hienoa teettää ihan omannäköiset saappaat. Himoitsin siellä sellaisia sinisestä nahasta käsityönä valmistettuja saappaita erikoisin koristein. Hintaa niillä oli lähes tuhat euroa. Ei ole oikein saappaita tullut käytettyä, sillä minulla on niin lyhyt jalka ettei mikään tunnu täysin sopivan (+ihan mahottoman levee pohje). Sellaiset mittatilaustyönä valmistetut varmaankin olisi paras vaihtoehto. Eipä mulle sitten juurikaan muuta tarttunut mukaani, mikä on aikamoinen ihme. Yleensä shoppailen niin, ettei jaksa enää autolle kasseja kantaa. Mutta shoppailun jälkeen siirryimme katsomon puolelle katsomaan 160 -luokkaa. Se olikin jännää katsottavaa, ja olikin tosi tiukka kisa. Aivan mielettömiä ratsukoita kyllä oli saapunut Helsinkiin kisaamaan. Jopa yksi omista lemppareistanikin: Christian Kukuk. Jätimme väliin 140-luokan, sillä halusimme lähteä pois ennen kauheita ruuhkia. Ja mikäpä autolla odottikaan: PARKKISAKKO. Se kruunasi kyllä päivän, sillä aamulla olin ajanut kesärenkailla umpisumussa ja paikoittaisessa lumisateessa. Noh, onneksi oli hieno päivä hienojen ratsukoiden parissa. Poriin saavuttiin hyvissä ajoin, joten poikkesimme vielä kaverin kanssa Blind Burgerissa syömässä. (Ai hitto, miten namit ne ranut on aiolilla!!) Siitä kotiin, ja aikalailla heti nukkumaan, kun edellisenä yönä en kuumeen takia saanut nukuttua, kuin pari tuntia.

Ja tähän väliin hieman kuvia reissusta:

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tässä ne himoitsemani siniset saappaat:

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ja ostokseni:

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Harmitti todella, kun en jaksanut ottaa Canoniani mukaan Helsinkiin. Tiesin jo lähtiessäni, ettei Olympuksessa riitä tehot, mutta petyin kyllä oletettua enemmän. Mutta ei kipeänä houkutellut kantaa niin järjettömän painavaa kamerasettiä mukanani. Minulla onkin se 1.4 valovoimalla oleva Canonin art-linssi hukassa, ja harmaasuotimet myös. Pitää yrittää löytää ne, sillä olisi taas yksi kuvauskeikka tulossa, missä tarvisin niitä. Mutta tosiaan Olympus PEN E-PL8 ei oikein toimi muuta, kuin videokäytössä minulla. Ja sitä vartenhan minä sen oikeestaan ostinkin.

Sunnuntaina olikin oikein kunnon hevostelua koko päivän. Ensin aamulla lähdimme tallilta maastoon muutamaksi tunniksi. Kävelimme vain, ja Bonalla olikin siitä heti hieronta-aika kun palasimme tallille. Ei olekkaan nyt hetkeen ollut, ja päätinkin kokeilla uutta hierojaa, kun se oli tallille toiselle hevoselle tulossa. Oikein tyytyväinen olin. Maastossa hevoset saivat joukkohysteriakohtauksen, kun erään veneen takana olikin MIES! Hui! Bonakaan ei ikinä ota muuta, kuin yhden sivuaskeleen, niin nyt hänkin sitten päätti heittää ilmassa 180 astetta ja ympäri. Sitten täydellä laukalla karkuun. Tuli sekin päivä sitten todistettua. Nauroimme asialle, sillä kyllä autoja ja kaikkea saa tulla vastaan, mutta kun ihminen on veneen takana, niin se vasta kamala peto on. (Tai sitten kyseisellä miehellä sattui olemaan jotain todella kamalaa partavettä.)

Kun sain vietyä Bonan hieronnan jälkeen lämpimästi puettuna pihalle, lähdin ajamaan kaverini tallille. Siellä hyppäsin kaverin nuoren suokin selkään, ja lähdimme pitkälle maastoretkelle. Matkalle mahtuikin sitten vaikka mitä. Hevonen ei oikein tyhännyt minusta, ja koko reissun sillä oli meloni venttiilissä, ei edes herne. Matkan varrella kerkesi sääkin vaihtua moneen kertaan, mutta onneksi emme pahasti kastuneet. Aurinkokin näyttäytyi loppumatkasta, ennen kuin alkoi laskemaan. Loppumatkasta ylitimme ojan, joka piti hypätä tasajalkaa ja vähintään metrin ilmavaralla. Ja nimenomaan kenguru-tyyliin. Sitä nauroimmekin sitten loppu matkan ajan. Tallille päästyämme lähdinkin sitten kotiin. Oli pakko laittaa sauna päälle, sillä olin koko päivän ollut ulkona. Ja olin jo valmiiksi kipeä, niin en halunnut enää pahempaa flunssaa.

Eilen Bonalla sitten olikin todella kevyt päivä, käytännössä vapaapäivä. Laitoin tytön hetkeksi pyörimään kävelytyskoneeseen. Se olikin toinen kerta, kun hän sellaiseen laitettiin. Oli vissiin liian hidas vauhti, kun piti välillä pujotella välipuomit ja ravata aina seuraava väli. Noh, hyvä että liikutti itse itsensä. Tänäänkin on vielä tosiaan kevyt päivä, mutta huomenna pääsee taas ihan kunnolla treenaamaan.

Tällainen postaus tällä kertaa, ja kiva kun luit 🙂

Kirjoittaja: bohenna

32-vuotias kultaseppä Porista

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s