BOHENNA

Blogi elämästä

Paukkuvaa pakkasta ja arvonta

3 kommenttia

Loppiainen, 6.1.2016 ja pakkanen huitelee 24 asteen hujakoilla. Iloisin mielin kohti tallia, vaikka nenänpäätä kipristelee. Ajattelin, että voisin ratsastaa ilman satulaa lämpimän fleece-loimen kanssa. Laitoin Bonan kuntoon, oli taas tammamainen päivä.IMG_2740

Lähdettiin maastoon, josta otin videokuvaa GoProlla, kun muistin taas ottaa sen mukaan. Ihania pätkiä sain kuvattua. Tunnelma oli ihanan rento. Hieman alkoi jo hämärtämään, kun pääsin lähtemään vasta niin myöhään liikkeelle. Pääsin takaisin tallin pihaan, meinasin jo hypätä selästä, mutta ajattelin mennä vielä pari kierrosta kentällä, joten lähdin ratsastamaan tallin takaa kohti kenttää.

Minulla oli vapaat ohjat ja ajatukset ihan muualla (lämpimässä glögissä), kun Bona yhtäkkiä säikähti jotain ja kiihdytti kiitolaukkaan, ja minä lensin naama edellä jäiseen sorapihaan. GoPro lensi kaaressa jalkaan sattui ja suussa maistui veri, kun lähdin nilkuttamaan kohti kenttää ottamaan Bonaa kiinni. Onneksi se antoi otta ittensä nopeasti, sillä jalkaan alkoi särkeä todenteolla. Tallinomistaja juoksi sisältä apuun ja riisui Bonan varusteista.

Otin kypärän pois päästä (ja kyllä, minua ketutti niin paljon, että se oli säpäleinä), kunnes huomasin, että koko otsani oli yhtä isoa kuhmua, eikä jalkakaan kantanut ja olkapäätä särki. Olisin alkanut pesemään varusteita, kun minut vietiinkin jo sairaalaan ensiapuun. Siellä sitten yli kuuden tunnun odotuksen ja 5 eri lääkärin jälkeen todettiin, ettei polvi ole murtunut. Kukaan ei sanonut mitään olkapäästä, eikä otsankokoisesta tummenevasta kuhmusta. (Näytän siis joltain korkeaotsaiselta dinosauruslajilta, minkä nimeä en nyt edes muista.)

Yö meni muutaman kymmenen minuutin unipätkissä kivun takia, ja aamulla niskat ovat olleet niin kipeät, ettei tee mieli liikuttaa päätä sivusuunnassa. Noh, pakko todeta, että onneksi oli kypärä.

IMG_2770

Harmi vain, kun se kypärä ei kauhean kauaa kerinnyt olemaan minulla, ja pidin aina sitä, kuin kukkaa kämmenellä. Siinä törmäyksessä GoPro:kin teki pitkän ilmalennon, pitää siihenkin hommata uusi jalusta, sillä se repeytyi irti kypärästä. Olin juuri kahta sekunttia aiemmin sammuttanut GoPro:n, joten en saanut tilannetta edes nauhalle.

IMG_2772

Kun aloitin kirjottamaan tätä blogitekstiä, suunnittelin arvontaa ja olin kuvannut erikseen aiemmat otsapantaostokseni. (En siis tiennyt vielä viettäväni puolta yötä sairaalassa.) Tänään pitänee mennä katsastamaan uutta kypärää hajonneen tilalle, sekä housuja ym varusteita. Ratsastamaan en kyllä hetkeen pysty, sillä jalka ei kanna painoa eikä taitu, joten Bonalle koittaa vapaapäiviä.

Kuvasin vielä erikseen uudet otsapannat. Ylimmäinen tuli hankittua tiistaina lahjakortilla Ratsastusvaruste Nurmesta, ja alimmainen oli Hööksistä. Molemmat kokoa cob, vaikka näyttää olevan aika paljon pituuseroa. Muuten Bona käyttää full-koon varusteita, mutta pää on suhteellisen siro.

IMG_2720

Ja tässä arvonnan palkinto. Käväisin tiistaina tosiaan Ratsastusvaruste Nurmessa, kun sain joululahjaksi lahjakortin. Mukaan tarttui kaikkea ihanaa, kuten myös aiemmin kuvissa ollut pinkki/kirkas otsapanta. Samalla ostin myös blogia varten arvontapalkinnon. Arvon vastanneiden kesken kyseisen tuotepalkinnon. Vastaukset tänne blogin alle. Mikä on lämmittävin hevosmuistosi? Arvon palkinnon kaikkien vastanneiden kesken 21.1.2016.

 

Tässä vielä lyhyt videopätkä talvimaisemasta ennen kuuden tunnin ensiapureissua.

Kirjoittaja: bohenna

32-vuotias kultaseppä Porista

3 thoughts on “Paukkuvaa pakkasta ja arvonta

  1. Kesähelle ja uikkarit päällä, ilman satulaa järven rannalla. Siinä lämmitävin muisto näin paukkupakkasella.

    Liked by 1 henkilö

  2. Pikkutyttönä naapurissa oli ravihevosia. Ne ulkoilivat meidän haan viereisessä haassa. Lähdin pikkuveljeni kanssa hiihtämään, ja koska naapurin hevosia ei näkynyt heidän puolellaan niin päätimme oikaista se haan poikki pellolle.
    Pääsin suksineni aidan yli toiselle puoleele ja kehoitin veljen tulemaan perässä.
    Velipoka tuijotti vain taakseni eikä puhunut mitään.
    Käännyin ja katsoin suoraan hevosen rintaan. Pelästyin avasin suksien siteet ja hyppäsin aidan yli ja juoksin kotiin.
    Sukset naapuri palautti illalla meille, ja kertoi hakeneensa ne haasta samalla kun ihmetteli miksi hevoset eivät edes kutsusta tulleet talliin.p Hevoset siis aidanvierellä odottivat minua suksia noutamaan.
    Tuon jälkeen en enää mennyt oikaisten naapurin haan kautta edes kävellen pellolle.

    Liked by 1 henkilö

  3. Ratsastuksessa hoitohevosen (Piskon) talvikarvainen selkä lämmittää mukavasti.

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s