BOHENNA

Blogi elämästä

Kisahuumaa

Jätä kommentti

25.4.2016

Menin sitten tekemään sellaisen peliliikkeen, että ilmoitin itseni ja Bonan koulukisoihin. Tämä sai lähtönsä sunnuntain koulutunnilta, sillä meillä meni niin hienosti, että aloin elättelemään toiveita myös pienimuotoisesta kisailusta Bonalla. Ja kun minulla lähtee rattaat liikkeelle, niin se on oksat pois. Meninkin heti tänään ostamaan itselleni kisatakin ja Bonalle hieman kisavarusteita. Että nyt, kun kisailmoittautuminenkin on lähetetty, niin nyt vaan opetellaan rataa. Koulukisoihin tosiaan 1.luokkaan ilmoitin meidät, sillä kumpikaan emme ole olleet missään kisoissa aiemmin, niin on hyvä aloittaa ihan pohjalta. (Raviohjelma kuulosti hyvin helpolta.)

Ja Bonankaan reaktiosta kisatilanteessa ei ole minkäänlaista kokemusta, niin on sekin hyvä nähdä, että onko meistä ratsukkona kisailuun vai ei. Sitten olisi haaveissa heinäkuun estekisat, ja sinne onkin tarkoitus ilmoittautua heti, kun luokat selviävät LuSaRiin. Olemme puomiluokkaan menossa kokeilemaan. Mahdollisesti myös 40 cm luokkaan näin aluksi. Meillä kun tosiaan on vasta yksi yhteinen estevalmennus takana, niin ei voi liikoja odotella. Katsotaan sitten ensi vuonna, että onko minussa näkyvää kehitystä tapahtunut estepuolella.

 

Vielä olisi se estesatula hakusessa. Ei vain tunnu löytyvän sovitukseenkaan mitään Bonan selälle sopivaa satulaa. Sitten, kun satula-auto tulee seuraavan kerran tallille, pitää pyytää sovitukseen muutamia. (Olisi minulla kaksi Winteciä myynnissä, jos jotain kiinnostaa ;).) Jotenkin ei minulle eikä Bonalle Wintecit sopineet. Ja nykyinen Prestige Hippos Dressage on niin ihana istua, etten sitä enää synteettiseen vaihtaisikaan.

Tämmöinen lyhyempi kisahuumaa postaus tällä kertaa. Jotenkin on ollut nyt niin älyttömän hyvä fiilis, kun kaikki on sujunut hyvin Bonan kanssa. Eilisellä koulutunnilla tuli oikein leveä virnistys, kun Bonasta löytyi se kouluvaihde, ja väistöt alkoivat muotoutumaan. Lopputunnista intoa oli jopa liikaakin, eikä B millään olisi halunnut lopettaa laukkaamista. Ennen tuntia se jopa painoi päästä kiinni minun olkapäälle ja laittoi silmänsä kiinni. Aivan ihanaa, kun tuollainen iso ja ylväs eläin vain nukahtaa syliin, kun häntä rapsuttelee. Ja se tunne, kun tuntuu, että on saavuttanut luottamuksen. Niistä pienistä hetkistä on aivan mahtavat päivät tallilla tehty.

Kirjoittaja: bohenna

30-vuotias kultaseppä Porista

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s