5.3.2017

Tänään on sunnuntai, ja jälleen yksi viikko taputeltu. Olikin kiireinen viikonloppu, kun olin emaloimassa perjantaina ja sunnuntaina. Lauantain emaloinnin jätin väliin, sillä olin kisoissa. Perjantaina tosiaan tein postauksen, ja kannattaakin osallistua vielä tosiaan Tampereen Hevosmessujen lippujen arvontaan täällä:

-> https://bohenna.net/2017/03/03/arvontaa-ja-hevostelua/

Eilen saavuin tallille mielestäni  hyvissä ajoin. Kävin maksamassa kahden luokan maksut heti kilpailukansliaan. Siitä menin suoraan laittamaan Bonaa kuntoon. Osallistuin 2. ja 3. luokkaan, eli 40 cm ja 60 cm. Keskustelimme kyllä muutaman ihmisen kanssa, niin taisi olla +10 cm molemmissa luokassa suurin osa esteistä. Se ei menoa haitannut, sillä olimme treenanneet onneksi isompiakin treeneissä. Olin juuri saanut Bonan varustelua, kun joku tuli ilmoittamaan, että ensimmäisen luokan palkintojenjako oli jo mennyt, ja oli rataantutustuminen menossa. En löytänyt mistään valmentajaani, joten hyppäsin selkään ja olin menossa kävelyttämään Bonaa. Toisessa luokassa ei montaa osallistujaa ollut, joten tulisi kiire verkata Bona.

Onneksi löysin pihalta tallikaverin, joka otti Bonan kävelytykseen, ja pääsin tutustumaan jalan rataan. Olin juuri päässyt radan kävellen läpi, kun valmentajani onneksi saapui paikalle. Kävimme siis radan vielä uudestaan läpi. Kolmoselta neloselle oli todella jyrkkä kaarre, mikä tuntui aluksi radan vaikeimmalta kohdalta. Todellisuudessa kuutos esteen ensimmäinen sarjan osa oli monelle kohtalokas este. Itsellenikin se tuotti molemmissa luokissa ongelmia, kun laukka kuoli molemmilla kerroilla, ja hyppäsimme käytännössä paikaltaan sen, ja sarjaan sain tehtyä vielä kaksi laukka-askelta yhden sijasta molemmilla kerroilla.

2. ja 3. luokassa palkittiin kaikki puhtaan radan saaneet, joten sijoituimme molemmissa luokissa. Saimme molemmista luokista puhtaan nollaradan. Pääsimmekin palkintojen jakoon molemmissa luokissa; ruusukkeet tuli. Olinkin luvannut Bonalle ihan mielettömän siistit suojat, jos se tuo meille ruusukkeen. Bona otti varman päälle, ja toikin meille molemmista luokista ruusukkeet. Oli kyllä ihan mieletön fiilis. Niin ihanaa huomata, mikä kultakimpale minulla onkaan. Huomenna aamulla siis lunastamaan lupaus, ja hakemaan suojat Riding Sportista. Niissä on kaikki iskunvaimentajat ja kaikki.

Kun pääsin palkintojenjaosta, minulla olikin lähes tunti aikaa seuraavan luokan vuorooni. Menin pellolle kävelemään kisatakissa, ja olin ihan kohmeessa kun vuoroni tuli mennä verkkaan. En tuntenut sormiani ollenkaan, mutta äkkiä onneksi alkoi lämpeämään. Hyppäsin vain muutaman esteen, ja sitten olikin jo minun vuoroni. Rata meni aikalailla samalla tavalla kuin ensimmäinen. Taas kuutosen ekalla tyhmä tie minulta, ja Bonalta taas paikaltaan hyppy sarjalle. Mutta onneksi Bona hoiti homman kotiin ottamatta puomia alas. Paikalla olikin Hallatuuli kuvaamassa, kun kukaan tuttu ei tajunnut kuvia ottaa. Ostinkin häneltä muutaman kuvan muistoksi. Se olikin minun ja Bonan ensimmäinen 60 cm kisarata. Tämän kauden tavoitteena tosiaan 80 cm ratana. Ei olla enää kovin kaukana tavoitteesta.

Olin tänään tosiaan jumppaamassa Bonaa eilisen jäljiltä. En jaksanut alkaa pesemään tänään satulaa, joten ratsastin ilman varusteita. Oli minulla siis suitset ja satulahuopa. En halua housujani karvoja täyteen, kun ratsastan ilman satulaa. Taivuttelin tänään Bonaa tosi paljon, ja kävimme kaikki askellajit läpi. Nyt meillä alkaakin tiukka treenaaminen tämän kauden ensimmäisiä koulukisoja varten. Siihen on aikaa parisen viikkoa, ja menemme tuuppaamaan helpon C:n. Ja jos se menee hyvin, niin voin harkita seuraavan kerran helppo B:tä. En ole mikään kouluratsastajasielu, mutta pitää sekin puoli jotenkin hallita, jos kenttäkisoihin mielii kesällä.

Näihin kuviin ja tunnelmiin on hyvä lopettaa tämä postaus, ja siirtyä tv:n ääreen. Huomenna töiden jälkeen onkin kouluvalmennus. Olen huomenna Siikaisissa opettamassa, joten otan taas tallivaatteet mukaan, kun menen sieltä suoraan tallille. Mutta ensi kertaan.