9.8.2017

Onkin ollut älyttömän kiireinen viikko, enkä ole kaikista asioista kerinnyt tekemään omia postauksia. Tässä siis koottu postaus noin viikon ajalta. Nyt minulla onkin neljän päivän kesäloma, joten voi kirjoittaa blogia vaikka aamuyöhön, jos siltä tuntuu. Joka päivä on ollut aikaisia herätyksiä, kun on ollut niin paljon menoa. Ei ihan vielä ole päässyt loman tuntuun, ja pian se onkin jo ohitse. Huomenna sentään voin nukkua, kun ei ole menoa sovittuna.

Eilen tosiaan olin Bonan kanssa Teivossa. Kello soi aamulla ennen viittä, ja siitä suhteellisen pirteänä kampaamaan naamaa. Oli melko viileä aamu, mutta päivällä lämpötila nousi lähes kahteenkymmeneen. Otin videota myös tallilta, ja matkan varrelta. Laitan siitäkin oman videon tähän postaukseen. Bona on nykyään niin helposti lastattava, ettei ole tarvinnut lastaamiseen varata aikaa, kun suunnittelee aikatauluja. Nytkin siinä taisi mennä kymmenen sekunttia, kun takapuomikin oli jo kiinni. Meillä oli Teivon klinikalla aika 9.30, mutta olin tuttuun tapaani ajoissa jo paikalla. Kello taisi olla tasan yhdeksän, kun kaarsin trailerini kanssa klinikan pihaan. Otin Bonan siitä heti sisälle, ja menin ilmoittautumaan vastaanottoon.

Minua jännitti ihan kauheasti, vaikka olikin vain lopputarkistus sairasloman jälkeen. Etenkin taivutuskokeet sai minut hikoilemaan. Mutta onneksi kaikki oli hyvin, eikä tarvinnut mitään edes piikittää. Saimme siis terveen paperit. Aivan, kuin kivi olisi vierähtänyt sydämeltä ( ja taas rahat kílahtanut lompakosta). Ostin vielä lääkärin suosituksesta jotain nivelille ja jänteille hyvää jauhetta, jonka lisäsin jo samana iltana Bonan ruokavalioon.

Tarkistuksen jälkeen varasin Bonalle ajan EkoHeposta. Se olikin samassa pihapiirissä, joten talutin Bonan sinne klinikan pihalta. Matkalla meitä tuli vastaan neljä ravuria kärryineen, ja hieman jännitin, miten Bona niihin reagoi. Ihmeekseni Bona ei edes korviaan hetkauttanut ravaavien kavioiden iskeytyessä kovaan tantereeseen. Kärryt ohittivat meidät vielä melko läheltä, mutta tammani vain köpötteli vierelläni.

Sitten olikin vesijumpan vuoro, ja Bonalle laitettiin korvahuppu päähän. Se näytti aivan uimalakilta. Bona käveli laitteeseen perässäni, ja laite käynnistettiin. Muutaman kerran Bona hämmentyi, miksi puomi ilmestyi pyllyn taakse maan paetessa alta. Mutta todella nopeasti tajusi, mistä on kyse, ja saikin todella hyvän treenin. Ensimmäinen kerta on hieman lyhyempi, eikä vesi nouse ihan tappiin saakka. Kuulemma normaali puoli tuntia koneessa vastaa kolmen tunnin kävelyä.

Vesijumpan jälkeen olimmekin jo valmiita lähtemään kohti Poria. Jatkossa aion käydä aina EkoHepossa, kun olen Teivon suunnalla liikkeellä. Sillä Bona oli tänään aivan eri hevonen. Silmien päällä olevat kuopat, eivät olleen läheskään yhtä syvät, mitä aiemmin. Ja Bona pyrki koko ajan tulemaan kainaloon, kun kävelytin sen laitumelta tallille. Ihana huomata, että se oli muutenkin paljon virkeämpi.

Ja tässä pieni lyhyt video reissusta alapuolella.Jouduin tekemään videon kokonaan peilikuvana, eikä suostunut kääntämään tiedostoja oikein päin. Eli videossa näyttää, että ajaisin vastaantulevien kaistalla, vaikka ihan omaa kaistaa ajelen. Osa videotiesostoista jäi puolestaan jumiin kännykkääni, mutta ainakin pieni pätkä meidän päivästä:

Ja tänään olikin herätys kanssa suhteellisen aikaisin. Tänään YLE kuvasi ystävästäni dokumenttia, ja he olivat pyytäneet minua yhteiseen kuvauspäivään Reposaaressa. Me siis menimme kuvaamaan, ja meitä kuvattiin, kun me kuvasimme. Tein myös tästä päivästä oman videopostauksen, jossa osa materiaalista on peräisin Pipsalta (http://varikaspipsa.blogspot.fi/).

Meidän päivämme alkoi kymmeneltä, ja siitä menimme suoraan Linnakepuistoon kuvaamaan asukuvia sekä korukuvia. Aika meni ihan mielettömän nopeasti, enkä lopulta kerinnyt kuvaamaan kuin yhden korusarjan. Siitä siirryimmekin sitten Merry Monkkiin (Merimunkkiin, niin kuin me nauroimme). Siellä me tilasimme ruoat, ja nautimme ne ulkona. Sattui kyllä aivan ihana sääkin vielä. Pipsa jatkoi kuvauksia salille syömisen jälkeen. Minä puolestaan poikkesin rannassa vielä keräämässä hieman kiviä korujani varten.

Olemmekin menossa syyskuussa Pipsan kanssa Tampereelle, kun ohjelma julkistetaan. Siitäkin reissusta olisi tarkoitus tehdä oma video. Kuvaukset loppuivatkin niin hyvissä ajoin, että minulla oli ilta aikaa tehdä mitä vain. Lähdimme Jaakon kanssa heittelemään frisbeegolffia Pomarkkuun. Ei mennyt yhtään kiekkoa hukkaan, vaikka osittain olikin todella rehevä rata. Sieltä poikkesimmekin vielä tallille, ja juoksutin Bonan kentällä. Hieman tuntui kankealta, mutta pikkuhiljaa paranemaan päin.

(Kuvat: Minä itse)

(Kuvat: Pipsa / Värikäs Elämäni)

(Kuvat: YLE/Ami Assulin)

Ja tähän alle laitan ”behind the scenes” -videon Pipsan ja minun YLE:n kuvauspäivästä. Monta tuntia yritin siirtää omalla kännykällä kuvaamaani kuvamateriaalia, mutta turhaan. Osa videomateriaalista on Pipsan kuvaamaa, eli niissä näyn minäkin. Kokonaisuudessaan aivan mahtava päivä, eikä video riitä kuvaamaan läheskään sitä, kuinka hauskaa tänään oli. Mutta tässä video:

Ja tulihan tässä viikko sitten myös kuvattua rippikuvat. Tuli leikittyä normaalia enemmän valotuksilla. Tänä vuonna onkin ollut aika paljonkin ihan tilattuja kuvauksia. Tosi ihana huomatta, että kuvistani pidetään. Onneksi tuli hommattua aikoinaan niin hyvä kalusto, että se helpottaa paljon kuvaamista. Muutaman uuden muistikortin vielä tarvisin, mutta linsseistä on aika hyvä valikoima. Ja Canonin 70-200 on ehdottomasti suosikki linssini. Mutta tähän loppuun vielä tunnelmia rippikuvauksista:

Sain äsken vielä Jaakolta ihan mahtavan videoidean, että se on pakko toteuttaa. Alankin tästä nyt suunnittelemaan sitä, mutta siihen saakka taas ADIOS!