3.11.2016

Mahtava fiilis, kun maanantaina oli uudella pajalla avajaiset, ja kävijöitä riitti. Oli hienoa nähdä tuttuja kasvoja, sekä täysin uusia, kun ovet aukesivat remontin jälkeen. Vanhan liiketilan kohtalo on vieläkin epävarma, tänään en saanut enää autoani parkkeerattua sinne, joten jotain siellä tapahtuu. Pitääkin jatkossa mennä töihin paria tuntia aiemmin, niin saa edes kohtuullisen matkan päästä ilmaisen parkkipaikan koko päiväksi. Uusi paikka sijaitsee kävelykadulla (Yrjönkatu 11) aivan torin tuntumassa.

Uudella pajalla on aivan erilainen fiilis tehdä töitä, tuntuu taas, että ideoita pursuaa joka aivonystyrästä. Yläkerta on ihanan valoisa, ja kotoisa. Alakerrassa on puolestaan ihanasti tilaa, joten siellä pystyy nyt järjestämään kunnolla kursseja. Siellä on myös valokuvaukselle oma huone, minne minun pitäisi jostain löytää valokuvauskangas, jotta voin kuvata koruja myös mallien päällä. Paljon kaikkea rekvisiittaakin on mietittynä kuvauksia varten. Pitääkin taas poiketa Rajalassa katsomassa, mitä kaikkea mahdollisuuksia on tuon ”studion” rakentamiseen.

Hieman muutin työpöytäni työkaluja, ja tuntuu ainakin vielä, että nyt on enemmän tilaa itse korujen valmistamiseen, kun tavaraa ei ole niin paljon pöydällä. Nytkin on tullut tehtyä uutta korua innolla, joka julkaistaan 24.pv: Kävis-koru (siitä tulossa siis kuvaa myöhemmin). Lisäksi on valmistunut uusia jouhikoruja sekä -avaimenperiä.

Olimme eilen aamulla Bonan kanssa estevalmennuksessa ennen Bonan rokotusta. Olkapää on yhä kipeä, kun lensin maneesin seinään, kuin märkä rätti. Pää ja olkapää edellä tuli testattua, onko maneesinseinät kestäviä. Taitaa olla edessä taas uuden kypärän hankinta, sen verran kovaa tuli taas iskeydyttyä. (Ja vakuutusyhtiö kiittää.) Minun ja Bonan tiet erkanivat esteen jälkeen, eikä päästy yhteisymmärrykseen liikkeen suunnasta. Muuten valmennus sujui oikein hyvin, tuntui että jostain pääsin taas jyvälle, kun on pitkään tuntunut siltä, että olen ihan hukassa. Pitääkin jatkossa ottaa useammin estevalmennuksia nyt, kun Bonakin on taas kunnossa. Jotenkin pääsee äkkiä ruostumaan, kun liike ei ole vielä selkärangassa.

Illalla oli vielä toinen valmennus, jossa testauksessa oli uusi tunti: working equitation. Sain lainaksi Inkan ison ponin Binksin. Ja oi se polle oli ihan huippu, kulki kuin unelma, ja askeleet olivat aivan ihanat istua. Ei tarvinnut, kuin ajatella väistöä ja putte oli jo sivustepissä. Oli hieno poni kyllä kaikin puolin. Olkapää kyllä vaivasi koko tunnin, eikä linimenttikään kauheasti kerinnyt muutamassa tunnissa auttamaan. Vielä tänäänkin käsi on ollut ihan jäykkä ja vihlova. Lauantaina olisikin tarkoitus viimein mennä maastoon, kun sain kinuttua itselleni seuraakin. Odotan innolla, että päästään taas nauttimaan hienoista maisemista, ja raikkaasta ulkoilmasta.

23.10.2016

Olipas taas viikonloppu. Eilen aamulla heräsin neljän maissa ja laitoin itteni kuntoon, sillä olimme lähdössä tyttöjen kanssa Helsinkiin hevosmessuille. Juuri, kun olin lähdössä ajamaan, laitoin pari kuukautta vanhan puhelimeni auton kännykkäpaikkaan ovessa (auto siis lainassa, kun omaani ei mahdu). Puhelimeni olikin standardeja suurempi ja, kun pamautin oven kiinni, niin koko kännykkä vääntyi poikki. Hieno alku päivälle. Lähdin hakemaan tytöt mukaan, ja lähdimme ajamaan kohti Helsinkiä.

Helsinkiin päästyämme olikin parkkipaikan metsästämisen vuoro, hieman aikaa sai pyöriä, ja tuli melkein otettua linja-auton kanssa lähikontaktia, kun ajoimme molemmat samaan aikaan ahtaasta välistä. Lopulta löysimmekin tuurilla parkkipaikan, ja pääsimme HIHS:sään.

Olin tosiaan saanut tapahtumaan ilmaislipun jälleenmyyjältäni Raudikkoruunalta. (http://www.raudikkoruuna.fi/) Kävin viemässä jälleenmyyjälleni korujani varten myyntitasot, mitkä olin rakentanut hevosenkengistä ja laudoista. Lähdimmekin tyttöjen kanssa siinä sitten kiertämään messuosastoja.  Expon puolella oli kaikkea kivaa tarjolla, mutta juurikaan mitään ei mukaan tarttunut, sillä en mitään edes tarvinnut. Ostin Bonalle varasuitset, sillä tilasin kokeeksi hevosellesi.fi sivustolta uudet kuolaimet. Ostin samalla myös heijastimia Bonalle, nyt kun pimeät ovat tulleet. Rakastan maastoilla, eikä pimeä ole meitä Bonan kanssa ennenkään estänyt.

Montaa kouluratsastusohjelmaa emme kerinneet nähdä, mutta onneksi edes muutaman. Näimme mm. Henri Ruosteen ohjelman, ja pääsimmekin heti seisomaan yleisössä, kun kansallislaulu alkoi soimaan. Onneksi pääsimme nauttimaan hienoista esteratsukoista. Oli kyllä niin mahtavaa seuraa ja hyvä reissu, ettei hetkeen taas ole ollut niin rentoa. Ajoimme takaisin tullessamme Tampereen kautta, olisin halunnut poiketa Haraldissa (ravintola), mutta emme päässeet syömään, sillä meillä ei ollut pöytävarausta. Sääli, sillä olisin halunnut näyttää tytöille, kuinka kiva ravintola se on. Saimme automatkalla monta hienoa toteuttamisen arvoista ideaa.

Bona oli eilen Aimon käsittelyssä, ja Aimo totesi Bonan terveeksi. Oli kyllä todellinen helpotus, että nyt pääsemme treenaamaan jälleen. Bonalla on ollut ihanasti virtaa, ja olemmekin pieniä esteitä päässyt treenaamaan. Ihan, kuin eri hevonen on ollut treeneissä. Odotankin ensi viikkoa, kun pääsemme kokeilemaan taas jotain uutta. Siitäkin tulossa postaus. Myös tallin Halloween juhlat on ensi viikolla, ja meillä on Bonan kanssa ohjelmanumero luvassa, katsotaan saadaanko sekin videolle.Tässä loppuun vielä pieni video ensimmäisistä hypyistä Bonan saikun jälkeen:

8.10.2016

Tänään aamulla pääsin viimeinkin takaisin Bonan selkään, saikku alkaa olla pikku hiljaa ohi. Vielä muutama päivä selästä kävelyä, ja sitten taas pikku hiljaa paluuta normaaliin liikuttamiseen. Huomenna olisi tarkoitus lähteä maastoon, jos vaikka saisin seuraa tallilta. Tunnin kävelylenkki olisi tarkoitus tehdä. Laitan Bonalle varmaankin länkän selkään, kun meidän vilttikin saapui postissa.

Huomenna pitäisi muistaa sovittaa yhdet kuolaimet, sillä olen tilaamassa Bonalle uusia kaksilla ohjilla käytettäviä kuolaimia. Bonalla ei olekkaan aiemmin vastaavia ollut. Aion ottaa ne ensin kuolainvuokrauspalvelun kautta kokeiluun. (www.hevosellesi.fi)

Tänään ratsastamisen jälkeen lähdin kuvaajaksi Niinisalon maastarireissulle. Olisin niin mielelläni lähtenyt Bonan kanssa, mutta ehkä taas ensi kerralla pääsemme mukaan. Oli kyllä ihan armottoman kylmä päivä, ja onneksi sainkin lisää vaatetta lainaksi, sillä olisin jäätynyt ytimiin saakka ilman niitä. Vieläkin on tajuttoman kylmä, vaikka pian pari tuntia olen lämpöpeiton alla lämmitellyt. Tajusin samalla, että talvi on tulossa, ja tarvitsen lisää lämpimiä ratsastusvaatteita, pitääkin tilata ainakin takki ja hanskoja. Nämä aion myös tilata hevosellesi.fi -sivustolta, sillä sinne on tulossa uutuutena samanlaiset ratsipökät, mitä minulla tällä hetkellä on, mutta talviversiona. Ei ikinä ole ollut niin istuvia ja mukavia housuja jalassa. Minulla on niistäkin tulossa erillinen postaus, samalla kun teen muutenkin ratsastusvaate-postauksen.

Muutama maanpinnantutkimusreissukin mahtui tänään maastareille, onneksi kaikki silti säilyivät ehjin nahoin. (Enkä ees tajunnut huutaa KAKKUa! ;D ) Turvaliivi ja kypärä on kyllä ihan ehdottomat suojavarusteet maastareilla. Onneksi jälleen hieno ilma suosi kuvaamista ja ratsastusta.

Oli hieman puhetta, josko osa meistä lähtisi uudelleen parin viikon päästä. Bonakin voisi lähteä vain muuten vain maastareille mukaan. Saisi kokemusta ja itseluottamusta lisää uusissa paikoissa olemiselle. Saamme ensi viikon lopulla jo alkaa ratsastamaan ihan normaaleja treenejä.

Taitaakin tämä ilta mennä selatessa lämpimiä ratsivaatteita. Huomenna olen astetta viisaampi, ja otankin paljon enemmän vaatetta päälle tallille. Varsinkin, kun olen menossa kävelymaastoon. Lämpimästi ensi kertaan.

2.10.2016

Olin perjantaina Teivossa Bonan jalkojen röntgenkuvauksissa. Samalla hoidettiin kuntoon niin hampaat kuin rokotuksetkin. Kaikki sitten samaan konkurssiin. Sieltä tuli tuomio, että vasemman polven takana on irtopalatyyppinen kalkkeuma, ja se piikitettiin, ja annettiin varuiksi myös etujalkaan, kun on sitä rasittanut takajalan kipeydyttyä. Siellä sanottiin, että jollei auta, niin seuraava keino on poistaa ne leikkauksessa.

Onneksi tänään olin myös Aimon käsittelyssä, niin se antoi hieman erityyppistä tietoa. Pursat piikitetään, sillä siellä on tulehdus, ja samoin selkä, kun on sen myös jumittanut samalla. (Soitankin heti huomenna aamulla ajan piikitykseen.) Vasempaan takapolveen annettiin laseria ja se pitäisi kuulemma pliistrata.

Muuten kuvat olivat erittäinkin hyvät, ei ollut edes alkavia kinnerpatteja tai muuta epämukavaa. Muutama viikko on mennyt täydessä epätietoisuudessa.

Vaikka en ole päässyt Bonalla ratsastamaan, niin olen onneksi päässyt silti hevosen selkään. Ensin sain ratsastaa Väpällä viikon alussa ja sitten vielä loppu viikosta Tykillä. On kyllä kiva ratsastaa välillä eri tyyppisiä hevosia. Huomenna silti pääsen viimeinkin oman rakkaan selkään, vaikkakin vain kävelemään. Sitten, kun saan piikittäjän paikalle, niin tulee taas muutama lomapäivä, mutta varmaankin jo loppusyksystä kunnossa. Tai ainakin elättelen toivoa, että pääsisimme jälleen kunnolla valmentautumaan.

Paljon on ollut nyt kuvauksia, ja olenkin nyt tehnyt tuotekuvausta sekä hevoskuvausta.Wahlstenin suitsia tuli kuvattua Titan uutta nettikauppaa varten: http://www.hevosellesi.fi. Sieltä pystyy tilaamaan myös minun korujani, eli kannattaa käydä tutustumassa.

Tarkoitus olisi tosiaan kävellä nyt 10 seuraavaa päivää selästä, jonka jälkeen saamme pikkuhiljaa palata normaaliin rytmiin. Huomenna heitän länkän selkään ja menemme hieman kävelemään maastoon. Lääkäri suositteli noin tunnin kestäviä lenkkejä. Niinisalon reissu meiltä nyt jää väliin, mutta pääasia, että Bona saadaan terveeksi. Lisäksi B joutuu laihdutuskuurille, vaikka onkin huhtikuusta lähtenyt jo 30 cm satulavyön pituudesta.

Tänään oli aamulla Aimon luento Zilpalla, ja olin siellä kuuntelemassa. Siellä mieleeni tulikin kysyä, että onko leikkaus tosiaan ainoa vaihtoehto, ja onneksi kysyin. Luennon jälkeen kuvasin Binksistä kuvia. Kuvasimme myös sänkkärillä, ja Binksillä tuntui olevan kivaa. Kuvaamisen jälkeen lähdin kotoa hakemaan Aimolle perjantaina saamiani röntgenkuvia, joiden perusteella Aimo tiesi sanoa, että leikkaus ei ole tarpeen.

Kotimatkalla poikkesin myös Puuilossa hakemassa heinäverkon Bonalle ja chapsit huomista varten, sillä tilasin jo toukokuussa chapsit Viljarista, eikä ne ole vieläkään saaneet niitä lähetettyä minulle. Menee kuulemma vielä aikaa, kun ei ollutkaan maahantuojalla. Huomenna onkin hyvä lähteä köpöttelemään, kun Bonakin sai eilen taas uudet kengät. Oli kyllä kasvattanut jo niin pitkän kavion, ettei ole ikinä aiemmin noin kasvanutkaan. Mietimme, että varmaan syöttämäni rehu on saanut kavion oikein kasvamaan kunnolla, kun on kaikkeen muuhunkin vaikuttanut, kuten karvanlaatuun. Blue Chip Prota tosiaan syötän Bonalle, ja sen olen hyväksi todennut.

26.9.2016

Olipas taas viikonloppu. Tuli kunnon mahatauti viikonlopun aikana, ja jouduin olemaan kipeänä opettamassa, ja siellä nousi vielä kuumekin. Lauantaina ja sunnuntain välisen yön valvoin lähes kokonaan, ja nyt on todella heikko olo, kun maha on täysin tyhjä lauantain pöntön kanssa keskustelun jälkeen. En siis päässyt Antti Jurvasen valmennukseen, muutaman kuvan kävin ottamassa lauantain valmennuksesta. Bonakin nyt saikulla jalkansa vuoksi niin en olisi sillä voinut osallistuakaan. Onneksi sain tallilta tilalleni korvaajan, niin ei tarvinnut maksaa tyhjästä. Harmittaa todella, kun perjantain syntymäpäiväjuhlanikin peruuntuivat, kun Jaakko oli sairaana kotona, ja siitä se muhunkin sitten tarttui.

Ei ole mitään tietoa, mikä Bonan jalkaa vaivaa, ja olenkin viemässä sitä nyt tulevana perjantaina Tampereen klinikalle kuvauksiin, se myös raspataan ja rokotetaan samalla. (Ja viimeinkin löysin Bonan rokotekortinkin.) Porin klinikalle olisi saanut vasta melkein kuukauden päähän kuvausajan. Nyt jo on kauheat poltteet päästä takaisin selkään, ja tuntuu, että siitä on jo ikuisuus, kun olen viimeksi ratsastanut. Niin harmittaa, kun meidän Niinisalon maastoesteetkin peruuntuvat tämän takia. Olin niin odottanut, että pääsen taas nauttimaan ihanista maisemista, ja hyvästä seurasta.

Huomenna kyllä menen töihin, vaikka kuinka heikottaisi. Pitää saada muutama kiireellinen tilaustyö valmiiksi ennen muuttoa, sillä uudet pajatilat saattavat olla jo aiemmin valmiina, kuin olimme suunnitelleet. (Tai ainakin toivon niin.) Torstaina lähden hakemaan Ikeasta lisää vitriinejä sekä muuttolaatikoita. Kauhea pakkaaminen alkaakin pian, ja silloin ei pysty kyllä tekemään ollenkaan töitä.

Tein torstaina pajalla lisää kokeiluita: silloin syntyi uusi jouhikoru sekä kirjanmerkki. Tarkoitus olisi tehdä korvakorutkin tuohon jouhikorun kanssa samaan sarjaan.

Toivottavasti hevonen ja minä ollaan seuraavalla kerralla molemmat terveinä, kun Antti saapuu Poriin valmentamaan. Oli mielenkiintoista seurata, miten eri tyylistä hänen opettamisensa oli. Vielä, kun pääsisi itse kokeilemaan ratoja hevosen selästä. Oli tarkoitus tosiaan olla valmennus sekä ratsutus Bonalle, mutta molemmat peruuntuivat. Olin vielä menossa ratsastuskoulun PONILLA sunnuntain valmennukseen, mutta sairastuin. Olisi sekin ollut näky. Olisi pitänyt pukeutua vaaleanpunaiseen ja laittaa letit päähän, niin olisin ollut kunnon ponityttö. (Ja pelännyt koko ajan, että poni lahoaa alleni.)

Jos Bonalla on pitkäkin sairasloma tulossa, niin pitänee varmaan mennä ratsikoulun hevosilla hieman tunneille. Alkaa turhauttamaan tämä kaksijalkaisena oleminen. Mutta niin toivon, että jalassa ei ole mitään vakavaa, sillä se alkoi sänkkärilaukkaamisen jälkeen olemaan epäpuhdas, etenkin aamuisin. Voisi olla vaikka jokin venähdys. Mutta se selviää perjantaina kuvauksissa.

18.9.2016

Eilen olikin Zilpalla jälleen koulukisat. Tuntui, että olisi mennyt paremmin, kuin viimeksi, mutta tuomarit olivat eri mieltä. Bona oli verkassa ihan mahtavan tuntuinen, mutta sama tunne ei jatkunut enää kouluaitojen sisäpuolella. Ratsastin tiet hyvin tarkasti, mutta se ei riittänyt. Pitää jatkossa vaan valmentautua entistä kovemmin. Siirtymisissä oli muutamassa kohtaa pientä heittoa. Kun katsoin omaa rataa videolta, niin huomasin niin paljon korjattavaa, että alkoi turhautuminen iskeä. Onneksi minulla on tukena ihan mahtava valmentaja ja ystävä, joka ei (ainakaan vielä) käske heittää kirvestä kaivoon.

Tänään oli Tarkkalan kouluvalmennus, mutta siellä oli jälleen tunne, etten minä mitään ratsastaa osaa. Pitäisi varmaan vaan ostaa keppihevonen tai siirtyä vallan vaan esteisiin. Onneksi ensi viikolla pääsee taas jälleen esteiden makuun. Ja ensi kuussa kutsuu jälleen Niinisalon maastoesteet.

(Kuvat: Inka)

Bona oli oikein nättinä kisoissa, tässä meitä auttoi ihana Inka. Olimme tallilla aamulla jo puoli yhdeksän maissa, ja minun rata alkoi puoli kahdentoista maissa. Oli hyvää aikaa laittaa polle kuosiin, ja verkata Bona rauhassa. Bona oli taas timmiytynyt, joten piti ennen kisoja metsästää 10 cm lyhyempi satulavyö, onneksi Inkalla oli Binksin vanha lainata (myydä). Ja tuli kiireellinen kuolainten vaihto, kun olympioilla ei saa koulukisoihin osallistua. Onneksi länkkäsuitsista löytyi perus kolmipalat.

Huomenna tuleekin sitten taas lisää vuosia mittariin. Haen töiden jälkeen tilaamani voileipäkakun sekä kinuskijuustokakun Petra´s Cafesta. Huomenna Bonakin saa siis vapaapäivän. Pitääkin muistaa varata ensi viikon valmennukset. Viikonloppuna olisi tarkoitus olla Antti Jurvasen valmennus. Odotan sitä innolla, sillä en ole ikinä hänen valmennuksissaan ollut. Tarkoitus olisi ottaa Bonalle myös ratsutus toisena päivänä, ja saankin siitä varmasti kuvattua hyvää videoa. Mutta ennen valmennusta olisi hyvä päästä hyppäämään pitkän kouluputken jälkeen. Bonakin varmasti odottaa esteitä jo innolla.

8.9.2016

Tänään oli hyvinkin normaalista poikkeava päivä. Aamusta saakka olen stressannut työasioita, sillä uusi paja on nyt rakenteilla, ja sen pitäisi olla valmiina lokakuun loppuun mennessä. Paperihommia tuli tehtyä monta tuntia, sekä selviteltyä ensi viikolla alkavan Otsolan kurssin tiloja. Tilasin uudet käyntikortit sekä uudet hevoskoruesitteet, muitakin esitteitä pitäisi tilata, mutta enempää ei aamulla ollut aikaa ennen tuotekuvauskeikkaa.

Ystäväni on perustamassa ihan mahtavaa nettikauppaa, josta löytyy kaikkea räätälöityä ratsastajalle sekä ratsulle. Kaikkea kuolainten vuokrauspalvelusta räätälöityihin suitsiin, sekä tietenkin minun käsityönä valmistamiani koruja. …hevosellesi.fi -niminen nettikauppa aukeaa varmaankin jo syksyn aikana. Palailen blogissani enemmänkin tähän nettikauppaan, sillä tilaan itse Bonan rehut tätä kautta, ja niistä on ollut vain hyviä tuloksia.

Huomenna aamulla onkin jälleen aikanen herätys, sillä olen lähdössä kultasepänalanmessuille Tukholmaan rakkaan ystäväni kanssa. Ensimmäinen kertani Precious -messuilla, ja onkin ihan mahtava fiilis ja korkeat odotukset. On niin paljon muuta kannettavaa mukana, niin kameran sijasta otan vain kännykkäni mukaan. (Ja varmaan kadun tätä myöhemmin, kun en ottanut sitä kameraa.)

Tänään kuvauksien jälkeen minulla oli kouluratsastusvalmennus, ja niistä minulle jää useinkin todella hyvä fiilis. Tänään Bonakin oli todella kivantuntuinen, se on ollut todella yhteistyöhaluinen lähiaikoina. Kisoihinkaan ei ole enää kauaa, sillä ensi viikolla me jo töpsöttemme Bonan kanssa kouluaitojen sisäpuolella. Ne ovat sarjassamme toiset kouluratsastuskisamme, ja olemme menossa suorittamaan heC:tä.

Ensi viikolla olisi mahtavaa päästä pitkästä aikaa pitkille maastolenkeille. Jospa tulisi vaikka yöpakkasia, niin saataisiin ötökkäkantakin pienenemään reippaanlaisesti. Minun on pitänytkin testata kenttäsuojia, joita olisin aikeissa ostaa, että istuvatko ne Bonalle paremmin, kuin edelliset kokeilussa olleet. (Edelliset tosiaan eivät soveltuneet lainkaan Bonalle, sillä materiaali oli todella jäykkää, ja suojat olivat aivan liian isot ja korkeat Bonan rimppakintuille.) Ajattelin, että kenttäsuojat soveltuvat täydellisesti myös muuhun maastoiluun, sillä usein tulee lähdettyä kirjaimellisesti metsään, niin pysyvätpä lasijalat ehjinä)

Ensi viikolla olisi tarkoitus myös ottaa viimeinen voitelu kouluratsastuksessa ennen kilpailuja, jotta varmasti osaan radan, ja olen tarkempi teiden ratsastuksessa. Tänään tuli kyllä todella hyviä vinkkejä valkulta, ja aionkin noudattaa niitä jatkossakin. Kun  kisat ovat ohi, niin pääsemme jälleen keskittymään esteratsastuksen saloihin paremmin. En olekaan ottanut nyt estetunteja, sillä olen keskittynyt nyt kisoja varten. Mutta hyvä päästä liitelemään yli esteiden, ennen kuin lähdemme uudelle Niinisalon reissulle ensi kuussa.

4.9.2016

Syksy on saapunut yllättävän nopeasti. Viikko on kulunut kuin siivillä. Uusia yhteistyökuvioita töiden puolesta, ja kaikkea uutta ja ihanaa ratsastuksen saralla. Ja viimeinkin tuli varmuus siitä, että paja muuttaa vielä paremmalle paikalle, mitä nyt tällä hetkellä. Ensi viikolla alkaa remontti uudessa pajassa, ja sen olisi tarkoitus olla valmiina lokakuussa. Tulevaisuudessa Korusuunnittelu Henna K:n tulee löytämään kävelykadulta (Yrjönkatu 11). Nyt pitääkin alkaa tilaamaan uusia esitteitä ja käyntikortteja valmiiksi, sillä vanhat eivät enää muuton jälkeen käy.

Torstai olikin kevyempää treeniä ilman satulaa, sillä yritän muutaman tunnin viikossa parantaa omaa tasapainoani (kun lupasin valkulle 😉 ). Kevyen ravailun ja laukkailun jälkeen menimme talliystäväni kanssa kävelemään pienen tiepätkän.  Tarkoitus olisi taas lähteä maastoilemaan, nyt kun hirvikärpäsetkin alkavat vähenemään.

Perjantai menikin pajalla pääosin koruja kuvatessa. Uusia jouhikoruja on tullut taas tehtyä, ja niitä olisi ensiviikolla tarkoitus saada jälleenmyyjille saakka. Lisäksi uutena yhteistyökuviona olisi korumuotoilijoiden verkkokauppa Lutunen. Sinne myös kuvasin koruja, ja pitäisi saada ne vielä lähetettyä tietoineen verkkokauppaa varten.

Perjantaina olin myös kouluratsastusvalmennuksessa, ja kävimme valmentajan kanssa läpi tulevaa kouluratsastusohjelmaa, kun osallistun heC-luokkaan. Valmennus sujui oikein hyvin, ja mielestäni Bona on ollut aivan valtavan ihana ja yhteistyöhaluinen. Uskoisin, että monipuolinen harrastaminen on Bonankin mieleen, ettei se pääse tylsistymään.

Perjantai ilta meni tallilla pakkaillessa kaikkia tavaroita valmiiksi lauantain kensttäratsastusvalmennusta varten. En ollutkaan aiemmin ollut Niinisalossa. Kaiken pakkaamisen jälkeen ajoin vielä Reposaareen jahtaamaan parit pokemonit. Hieman on kyllä tämä peli koukuttanut. Muutamaan kertaan olen lähtenyt lenkillekin tämän pelin takia. Ei kai se liikunta koskaan ole pahasta.

Ja tässä todisteita siitä, että harjoittelen oikeasti sitä tasapainoakin:

Olimme tosiaan eilen ihanalla porukalla Niinisalossa kenttäestevalmennuksessa. Ei olekkaan aikoihin ollut niin ihahahahanaaaa. Olin täysin myyty maastoesteille, ja Bonastakin huomasi, että sillä tosiaan oli kivaa. Eilinen oli Bonalle muutenkin hyvin erilainen päivä, sillä oli elämänsä ensimmäistä kertaa kuljetussuojat jalassa. Menimme ensimmäistä kertaa yhdessä vieraaseen paikkaan ratsastamaan, ja ensimmäistä kertaa maastoesteille. Rekkaanlastaamisesta puhumattakaan, joka sujui kyllä tytöltä oikein hienosti, ja takaisintullessa vieläkin paremmin.

Olimme Niinisalossa jo 11 maissa, ja meillä olikin tunti aikaa laittaa hevoset kuntoon ja käydä kävellen verryttelemässä hevoset. Bona oli todella järkevä uudessä ja vieraassa paikassa. Ei hötkyillyt eikä kyttäillyt, vaan reippaasti eteni pyydettäessä ja seisoi paikallaan, kun oli aika odottaa.

Ihan ensimmäiset esteet hieman jännittivät, sillä en itse ole ikinä ennen hypännyt maastossa. Sitten alkoikin kauhea hinku seuraavalle esteelle. Oli ihan mieletön fiilis, enkä ole varmaan koskaan nauranut niin paljon, mitä eilen. Otin mukaan tietenkin GoProni, ja oli ihan mieluisa yllätys, että se toimi yhä, kun en ollut sitä tammikuun tippumisen jälkeen testannut. Ainoa, mitä en saanut toimimaan, oli ranteeseen kiinnitettävä kaukolaukaisin.

Oli luvattu sadetta koko päiväksi, lähtiessämme hieman tihkutti, mutta paikanpäällä aurinko paistoi ja oli ihana tuuleton ja lämmin sää. Vasta, kun saimme hevoset lastattua, ja lähdimme takaisin, alkoi satamaan vettä. Saimme kyllä kaiken irti säästä ja maastoista.

Meillä oli kyllä aivan ihana ja tiivis porukka mukana. Olemmekin jo miettineet lokakuulle seuraavaa päivää, jolloin lähtisimme uudelleen Niinisaloon. Me olemme Bonan kanssa niin mukana. En ole ikinä nauttinut ratsastuksesta niin paljon, kuin eilen. Se fiilis on ihan mahtava, kun hevonen ylittää omat odotukset, ja käyttäytyy kuin vanha tekijä. Aurinko paistaa, ja ratsastat vedessä, ja laukkaat kohti mäenhuippua hiekan lentäessä kavioista. Ihana nähdä Bona niin innoissaan, ja itsevarmana.

Tässä vielä nopea video eiliseltä:

28.8.2016

Tänään aamulla suuntasin auton keulan kohti Ypäjää, jonne olimme menossa ystäväni Terhin kanssa katsomaan kauniita barokkihevosia. Paikalle päästyämme hieman petyimme molemmat, sillä luulimme, että olisi kyseessä isompi tapahtuma. Harmillisesti myyjiäkään ei ollut, kuin kourallinen. Ei minulla ollut mitään tiettyä, mitä olisin tarvinnut, mutta vain shampoota tarttui mukaani.

Nähtyäni Rohanin tallin turnajaisesityksen, innostuin ihan kauheasti kyseisestä lajista peitsineen. Rohan sijaitsee Kemiönsaarella, ja voi olla, että pitääkin siellä joskus poiketa ottamassa muutama oppitunti aiheesta. (Laitoin lyhyen videon postauksen loppuun turnajaisista.) Hevosia hallittiin täysin painoavuin, sillä itse puvut painoivat noin 35 kiloa, ja kädet olivat lähes täysin sidotut, kun kilpi asennettiin paikoilleen ja peitsi toiseen käteen. Nuo pitkät loimet olivat hevosien suojana, sillä peitsen päästä noin metrin matkalta irtosi säleitä sen osuessa kilpeen. Peitsi itsessään painoi noin kahdeksan kiloa.

Friisiläinen on lempirotuni, ja oli aivan ihana katsoa ylväitä tupsujalkoja. Muutamia kouluratsastussuorituksiakin jäimme seuraamaan, mutta kyllä itselle parhaiten jäi mieleen Rohanin esitys. Pari hylkäystäkin tuli koulupuolella, kun radat unohtuivat. Kävimme lähtiessämme myös paikallisessa hevostarvikeliikkeessä, josta matkaan tarttui lisää pesuaineita sekä uusi kaviokoukku. Entinen kaviokoukku onkin joka ilmansuuntaan hapsottava harjaosuudestaan, joten on jo aika vaihtaa uuteen.

Olimme kokeilemassa myös ajelua friisiläisen kyydissä. Tämä herra oli jo eläkkeellä, ja oli 16-vuotias. Hienosti hän jaksoi kärryjä vetää, vaikka niiden paino tyhjänäkin oli jo yli 200 kiloa. Kuulemma ollut jo vuoden vain lomalla, ei olisi uskonut selkälihaksista. Owen taisi olla tämän ihanan tupsujalan nimi. (Tai jotain sinne päin.) Tämän omistajalla taisi olla 4-vuotias friisiläinen myynnissäkin.

Kävimme Poriin päästyämme myös Puuilossa, sillä minun piti ostaa Bonalle varuiksi kylmäyssuojat. Tallillemme hommattiin pakastin, jonne kaikki saavat viedä suojansa kylmenemään. Samalla ostin myös pellavansiemnöljyä sekä hampunsiemeniä kokeeksi Bonan ruokavalioon.

Ja tässä myös lyhyt video turnajaisista:

27.8.2016

Tänään oli Jari Sneckin valmennus, ja esteitä tosiaan hyppäsimme. Olin tallilla hyvissa ajoin, ja kerkesin siivoomaan Bonan tavaroita, ja ruokia. Kävin aamulla ostamassa myös säkillisen Greenlineä Puuilosta. Tällä kertaa mukaan tarttui myös letityskuminauhoja sekä uudet ratsastusssukat. Olen niin paljon kuluttanut sukkia nyt lähiaikoina, että pitänee tilata titaanista tai vastaavasta valmistetut seuraavaksi.

Treeni meni oikein hyvin, Bonan kanssa hyppäsimme tähän saakka suurimmat esteemme. Olin erittäin ylpeä taas tytöstä. Hän sai kiitokseksi pari omenaa, kun pääsimme sisälle talliin. Olin myös suunnitellut tuotekuvaukset tallilla täksi päiväksi. Muutamia kuvia sainkin aikaiseksi. Avustajanani toimi Inka, ja toisissa kuvauksissa myös hänen uusi ihana poninsa.

Oli hauskaa kyllä taas kuvata muutaman viikon tauon jälkeen. Piti laittaa kameranakkukin lataukseen, sillä olemme huomenna menossa ystäväni kanssa Ypäjälle Barokkihevospäiville. Pitää muistaa myös tyhjentää muistitikulta kuvat koneelle. Tulossa on myös lisää tuotekuvia, näitä kahta Bona tosiaan käyttää, ja onkin ollut erittäin loistava valinta omalle hevoselleni. Vertyy paljon nopeammin näiden ansiosta, sekä karva kiiltää loistavasti.

Huomisesta päivästä teen varmaankin oman postauksen, ja se taitaakin olla hyvin kuvapainotteinen. Siellä on myös oma lempirotuni Friisiläinen edustettuna. Veikkaanpa, että tulee taas otettua koko muistikortillinen kuvia. Varmasti on hieno päivä luvassa mitä parhaimmassa seurassa.

Näihin kuviin ja onnellisiin tunnelmiin päätän tämän lyhyen postauksen, palaan koneen ääreen jälleen huomenna.